9. Tiedon hyödyntäjien tukeminen

Tämän vaiheen voi toteuttaa esimerkiksi näin

Organisaation tiedon jakamista edistävä henkilö yhdessä viestinnän kanssa

  • tukee datan käyttöä tarjoamalla käyttäjille helppoja palautekanavia,
  • kerää palautetta datan hyödyntäjiltä,
  • tekee yhteistyötä kehittäjien kanssa ja
  • järjestää datan käytön edistämiseksi erilaisia tapahtumia, kuten hackathoneja, joissa hyödynnetään organisaation julkaisemaa dataa.

Käytön tukeminen

Tässä osiossa kuvataan, minkälaista käyttäjätukea organisaatio voi tarjota tiedon hyödyntäjille ja miten käyttäjätyytyväisyyttä voi mitata.

Tietoa jakavan organisaation tavoite on, että tiedon hyödyntäjät kiinnostuvat tiedosta ja alkavat hyödyntää sitä. Pelkkä tiedon avaaminen ei kuitenkaan aina johda tiedon hyödyntämiseen. Avatun tiedon hyödyntäminen edellyttää, että

  • tiedon olemassaolosta viestitään aktiivisesti
  • hyödyntäjiä tuetaan eri tavoin ja
  • hyödyntäjiltä kerätään palautetta.

Datan hyödyntäjien tukeminen ja palautteen kerääminen parantaa vuorovaikutusta organisaation ja datan hyödyntäjien välillä ja todennäköisesti lisää tiedon käyttöä. Palaute auttaa esimerkiksi datan laadun ja käytettävyyden parantamisessa. 

Datan hyödyntäjien täytyy voida luottaa siihen, että heidän toiveitaan kuunnellaan ja dataa kehitetään käyttäjälähtöisesti. Tästä syystä organisaatioiden on hyvä varautua vastaamaan tiedon hyödyntäjien palautteeseen tai kysymyksiin. Ulkopuolisen palautteen laatu ja määrä voivat vaihdella, mutta palaute kannattaa kuitenkin hyödyntää - joukossa voi olla arvokkaitakin ideoita.

Organisaation kannattaa valita sellaiset palautekanavat, jotka sopivat organisaatiolle ja datan hyödyntäjille parhaiten huomioiden organisaation resurssit. Käyttäjätuessa voi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää avoimia palautekanavia, joissa kaikki voivat nähdä muiden jättämän palautteen, jolloin kaikki hyötyvät palautteesta. Tällaiset kanavat auttavat luomaan avoimen datan yhteisöä ja edistävät datan hyödyntämistä. Samalla ne tehostavat työtä, sillä samoihin viesteihin ja palautteisiin ei tarvitse vastata useaan kertaan.  

Tapoja tarjota käyttäjätukea 

Sähköposti 

Sähköposti on yksinkertainen palaute- ja tukikanava. On tärkeää huolehtia, että palautteeseen vastataan riittävän nopeasti ja laadukkaasti. Organisaation avoimelle datalle voi olla hyvä luoda oma sähköpostiosoite, esimerkiksi muotoa avoindata@[organisaatio].fi.

Avoindata-palvelussa voit määritellä jokaiselle avatulle tietoaineistolle ylläpitäjän, jonka sähköpostiosoitteeksi on hyvä määrittää organisaatiosi avoimen datan sähköpostiosoite. Ylläpitäjä vastaa tietoaineiston sisällöstä ja siitä saatavasta palautteesta. Hyödyntäjät voivat lähettää viestin tietoaineiston metatiedoissa määriteltyyn ylläpitäjän sähköpostiosoitteeseen, jos esimerkiksi kohtaavat ongelmia tietoaineiston käytössä. 

Keskustelufoorumit

Useat dataportaalit tarjoavat keskustelupalstan muun muassa tietoaineistojen kommentointiin. Keskustelufoorumeiden tarkoitus on olla helppo kanava datan avaajien ja hyödyntäjien väliseen keskusteluun. Kaikki kommentit ovat julkisia, eli kaikki datan hyödyntäjät voivat nähdä toistensa kommentit ja keskustella keskenään. Tämä helpottaa sekä datan ylläpitäjän että hyödyntäjän työtä, sillä silloin samoja kysymyksiä ei tarvitse kysyä uudestaan eikä niihin tarvitse vastata montaa kertaa. Datan ylläpitäjä voi myös kertoa dataan tehdyistä muutoksista keskustelupalstalla.

Avoimen lähdekoodin esimerkit datan hyödyntämisestä

Yksi tehokkaimmista tavoista tukea tiedon käyttöä on tarjota avoimena lähdekoodina toteutettu esimerkki datan hyödyntämisestä. Ohjelmointirajapinnan hyödyntäjä säästää usein aikaa, kun rajapinnan käytöstä on julkaistu avoimen lähdekoodin esimerkki.

Esimerkit rajapinnan käytöstä

Jos julkaiset dataasi rajapintana, on datan hyödyntäjille hyvä tarjota esimerkki ohjelmointirajapinnan toiminnasta. Esimerkki auttaa kehittäjää eteenpäin silloinkin, kun dokumentaatio on puutteellista. Esittelemällä rajapintojen toimintaa sovelluskehittäjille saat myös palautetta niiden toimivuudesta ja apua rajapintojen kehitystyöhön.

Muut tukikanavat

Jos tuen tarve on suurta, saattaa myös puhelintuki olla hyödyllinen. Yhteystietojen tulee olla helposti löydettävissä esimerkiksi organisaation kotisivuilla, jotta hyödyntäjien on helppo ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. Joskus usein kysytyt kysymykset -osion perustaminen saattaa olla tarpeen, jos samoja asioita kysytään toistuvasti. 

Hyödyllisiä mittaustapoja

Savutesti (smoke test)

Ohjelmistotestauksessa käytetään niin sanottua savutestiä suurpiirteisesti sen kokeilemiseen, toimiiko ohjelma mitenkään. Samalla tavalla datan voi antaa katselmoitavaksi kehittäjälle, joka osaa nopeasti sanoa, jos julkaisussa on jotain perustavanlaatuisesti vinossa. Näin julkaisuprosessin helpot virheet saadaan nopeasti korjattua. Usein uusi data-avaus kannattaa myös savutestata datan hyödyntäjillä ja pyytää heitä kokeilunomaisesti käyttämään dataa.

Käyttäjätyytyväisyyden mittaaminen

Organisaation on hyvä mitata aika ajoin käyttäjien tyytyväisyyttä organisaation jakamiin tietoaineistoihin, sillä tulosten avulla organisaatio voi tunnistaa mahdollisia kehittämistarpeita. Samalla organisaatio voi saada tietoa siitä, miten heidän jakamaansa tietoa on hyödynnetty.

Käyttäjätyytyväisyyttä voi selvittää esimerkiksi julkaisemalla sosiaalisessa mediassa kyselyn, jossa tiedustellaan potentiaalisilta tiedon hyödyntäjiltä, mitä tietoa he ovat hyödyntäneet, mihin tarkoitukseen, kuinka usein sekä onko hyödyntäminen sujunut ongelmitta. Jos organisaatio tuntee datansa hyödyntäjiä, voi käyttäjätyytyväisyyttä selvittää myös haastattelemalla.

Helsinki Region Infosharen käyttäjätyytyväisyyskyselyt

Helsinki Region Infoshare on toteuttanut käyttäjätyytyväisyyskyselyjä, joilla on tiedusteltu muun muassa mihin HRI-palvelussa tarjolla olevaa avointa dataa on käytetty ja missä formaatissa dataa mieluiten hyödynnettäisiin. HRI-palvelu on saanut kyselyn avulla arvokasta palautetta, joka huomioidaan jatkotoimissa. Tutustu HRI:n vuoden 2021 käyttäjätyytyväisyyskyselyn tuloksiin.

 

Kehittäjäyhteistyö

Tässä osiossa kuvataan, miten organisaatio voi edistää yhteistyötä tiedon hyödyntäjien ja kehittäjäyhteisön kanssa. Yhteistyön tavoitteena on helpottaa tiedon uudelleenkäyttöä.

Parhaimmillaan tiedon hyödyntämisen ympärille syntyy kehittäjäyhteisö, verkosto tai ekosysteemi, jossa erilaiset toimijat tukevat toisiaan. Organisaation on hyvä toimia tiiviissä yhteistyössä kehittäjien kanssa ja heidän kanavissaan. Avoimista tietoaineistoista ja niihin liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista viestitään usein monikanavaisesti ja joissain tapauksissa viesti on levinnyt tehokkaasti vapaamuotoisissa verkostoissa ja kohtaamisissa.

Myös käyttäjäyhteisön kanssa tehtävä yhteistyö voi olla tarpeellista, sillä tiedon hyödyntäjien tarpeet ja osaaminen vaihtelevat. Esimerkiksi osa hyödyntäjistä voi kaivata yhteistyötä tiedon avaajien kanssa, kun taas osa haluaa hyödyntää tietoa omatoimisesti. Yhteistyötä voi edistää esimerkiksi järjestämällä tiedon hyödyntäjille tilaisuuksia tai nimeämällä organisaatioon yhteisövastaava, joka käy vuoropuhelua ja tekee yhteistyötä käyttäjäyhteisön kanssa. 

Toimintamallin vaiheessa 1 on kuvattu avoimen tiedon ekosysteemejä ja verkostoja.

Esimerkkejä kehittäjäyhteistyöstä

Kiinnostusta avattuun dataan voidaan herättää esimerkiksi erilaisilla hackathoneilla. Hackathonien lisäksi olisi hyvä järjestää myös pidempikestoista datan hyödyntämistä tukevaa toimintaa kuten kehittäjätapaamisia ajankohtaisten teemojen ympärille.

Ultrahack- ja Junction-hackathonit

Ultrahack ja Junction järjestettiin samana vuonna 2016 ensimmäisen kerran. Sekä Ultrahackin että Junctionin tapahtumia on järjestetty myös Suomessa. Avoimen datan haasteita on ollut mukana molemmissa hackathoneissa useana eri vuotena. Ultrahackin erilaisten palkintojen kokonaissumma oli miljoona euroa. Junctioniin on osallistunut 107 maasta yli 20 000 ihmistä. 

Lisää Ultrahackista (englanniksi).

Lisää Junctionista (englanniksi).

Hack4OpenGLAM

Hack4OpenGLAM on avoin kulttuurihackathon, yhteisluomistapahtuma, jossa edistetään kulttuuriperinnön avointa saatavuutta. GLAM on lyhenne englanninkielisistä sanoista Galleries, Libraries, Archives ja Museums, eli galleriat, kirjastot, arkistot, museot. Tapahtuma tuo yhteen sisältöyhteisöjä, GLAM-ammattilaisia, avoimen kulttuuriperinnön puolestapuhujia, digitaalisen median luovia tekijöitä sekä työkalujen ja alustojen kehittäjiä oppimaan, työskentelemään ja luomaan toistensa kanssa. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2020 osana Creative Commons Global Summitia. AvoinGLAM, joka toimii yhteistyössä Open Knowledge Finlandin, Creative Commons Suomen ja Wikimedia Suomen kanssa, järjesti tapahtuman myös vuonna 2021. Paikallisesta luovuusorientoituneesta tapahtumasta tuli maailmanlaajuinen menestys.

Lisätietoja Hack4OpenGLAM-tapahtumasta (englanniksi). 

Helsinki Region Infosharen kehittäjäyhteistyö

Avointa dataa hyödyntävät monet tahot, eikä kaikkia tahoja välttämättä pystytä tavoittamaan vuoropuheluun ja yhteistyöhön. Osa käyttäjistä osallistuu kuitenkin aktiivisesti esimerkiksi antamalla palautetta datasta sekä osallistumalla avoimeen dataan liittyviin tapahtumiin. Käyttäjät voivat seurata avoimeen dataan liittyvää viestintää muun muassa uutiskirjeen tai sosiaalisen median kanavien kautta. 

Avoimeen dataan liittyviä tapahtumia voi järjestää perinteisinä läsnäolotapahtumina tai virtuaalisesti eri alustoilla. Virtuaalitapahtumien etuna voivat olla laajemmat osallistumismahdollisuudet ja kevyemmät järjestelyt, läsnäolotapahtumissa puolestaan keskustelu voi olla luontevampaa. 

HRI järjestää esimerkiksi HRI Loves Developers -kehittäjätapaamisia, joissa on esillä johonkin teemaan liittyviä datoja (joko jo avattuja tai sellaisia, joiden avaaminen on suunnitteilla). Lisätietoja HRI:n kehittäjäyhteistyöstä.  

HRI tarjoaa myös yleisluontoisia ohjeita datan hyödyntäjille sekä ohjeita paikkatiedon hyödyntämiseen.  

Datademo-rahoituskokeilu kehittäjille

Vuonna 2014 pääkaupunkiseudun kaupunkien Helsinki Region Infoshare -palvelu toteutti yhteistyössä Open Knowledge Finland ry:n ja Sitran kanssa Datademo-nimisen rahoitusmallin. Datademo-kokeilusta kirjoitettuun raporttiin (Google docs) on kuvattu prosessia sekä sen tuotoksia. Kokeilun tarkoituksena oli innostaa kehittäjiä luomaan uudenlaisia ratkaisumalleja, jotka edistävät tavalla tai toisella demokratiaa avointa dataa hyödyntäen. Datademossa oli jaossa yhteensä 48 000 euroa parhaiden ideoiden toteuttamiseksi. Vuoden aikana rahoitusta jaettiin läpinäkyvän prosessin kautta yhteensä 24 erilaiselle ehdotukselle.