Avoindata-palvelu on kansallinen palvelu avoimen datan julkaisemiseen ja hyödyntämiseen. Palvelu muodostaa Suomessa saatavilla olevan avoimen datan hakemiston. Palvelun kehityksestä vastaa Digi- ja väestötietovirasto.

Suojattudata-palvelu on eri julkishallinnon organisaatioiden tietoaineistoja kuvaava kansallinen keskitetty tietopiste. Palvelusta voi tehdä hakuja ja palvelu sisältää yhteenvedon kaikista datanhallinta-asetuksen piiriin kuuluvista tietoaineistoista. Palvelun kehityksestä vastaa Digi- ja väestötietovirasto.

Suomi.fi-palveluväylä on  tarkoitettu kaikille, jotka vaihtavat tietoa julkisen hallinnon kanssa. Julkishallinnon organisaatioilla on sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016) mukaan velvoite käyttää palvelua tiedonsiirtoon. Palvelu tarjoaa tietoturvallisen tavan siirtää tietoa eri organisaatioiden tietojärjestelmien välillä. Palvelun kehityksestä vastaa Digi- ja väestötietovirasto.

Data.europa.eu on Euroopan dataportaali, jonne harvestoidaan kaikkia Euroopan alueen avoimen datan portaaleja eli myös Avoindata-palvelua. Portaalia ylläpitää Euroopan komissio.

Vuonna 2017 valtiovarainministeriön johdolla valmisteltiin Suomi tarvitsee tietopolitiikkaa -muistio, joka loi pohjaa tietopolitiikalle uutena politiikkalohkona. Pian tämän jälkeen valmisteltiin Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella -selonteko (pdf), jonka pääministeri Sipilän hallitus antoi eduskunnalle joulukuussa 2018. Selonteossa tietopolitiikkaa tarkasteltiin paitsi tiedon hallinnan kannalta, myös tiedon hyödyntämisen edellytysten, arvopohjan ja eettisten periaatteiden sekä taloudellisten vaikutusten näkökulmista. Selonteko toimii tieto- ja linjauspohjana, jonka perustalta voidaan jatkossa valmistella toimenpiteitä.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmaan (10.12.2019) oli kirjattu tavoitteeksi muun muassa syventää tietopolitiikan johtamista ja tehdä julkisen tiedon avoimuudesta koko tietopolitiikan kantava periaate. Tiedon hyödyntäminen ja ennakoiva tarjoaminen mahdollisimman monipuolisesti korostuu yhtenä toimintalinjauksena Julkisen hallinnon strategiassa, joka ohjaa ja vahvistaa koko julkisen hallinnon uudistamista 2020-luvulla.

Valtiovarainministeriön vuosille 2020–2022 asettama Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanke edisti osaltaan pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamista muun muassa laatimalla ehdotuksen tietopolitiikan strategisiksi tavoitteiksi. Nämä tietopolitiikan strategiset tavoitteet on hyväksytty 17.3.2022 osana valtioneuvoston periaatepäätöstä tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksi. Strategisilla tavoitteilla ja niitä toteuttavilla toimenpiteillä on tarkoitus tukea julkishallintoa tiedon hyödyntämisessä ja avaamisessa yhteisin, poikkileikkaavin tavoittein ja toimin. Tutustu tarkemmin valtioneuvoston periaatepäätökseen.

Tietopolitiikan strategiset tavoitteet koskevat erityisesti julkisen hallinnon toimijoita. Periaatepäätös antaa ohjeita ja suuntaviivoja tiedon hyödyntämisen ja avaamisen viranomaistoimien valmisteluun valtionhallinnossa.

Tavoitteet on jaettu neljän eri teemakokonaisuuden alle:

1. Ohjaus, koordinaatio ja yhteistyö
   1. Tiedon hyödyntämistä ja avaamista ohjataan ja koordinoidaan valtakunnallisesti.
   2. Selkeytetään lait, asetukset ja määräykset sekä periaatteet ja linjaukset yhdenmukaisiksi mahdollistamaan tiedon tehokkaampi hyödyntäminen.
   3. Tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksi tehdään laajasti yhteistyötä yli sektorirajojen julkisen, yksityisen ja 3. sektorin kesken sekä kansainvälisesti.
2. Strategia ja toiminta
   1. Asiakkaiden tarpeet, asiakaslähtöisyyden parantaminen ja yhdenvertaisuus ovat tiedon hyödyntämisen ja avaamisen lähtökohta.
   2. Tiedon yhteiskunnallinen arvo ja vaikuttavuus sekä hyödyntämisen ja avaamisen tuomat hyödyt on tunnistettu.
   3. Organisaatioiden strategia tukee tiedon hyödyntämistä ja avaamista.
   4. Tietoa käytetään vastuullisesti ja väärän tiedon levittämistä yhteiskunnassa torjutaan.
3. Tiedon hallinta
   1. Tietoympäristöt tunnetaan ja tietovarannot ovat helposti löydettävissä ja selkeästi kuvattu.
   2. Keskeiset kansalliset tietovarannot on tunnistettu ja niiden tieto keskitetysti hyödynnettävissä.
   3. Hyödynnettävät tiedot ovat yhteentoimivia ja laadukkaita kansallisten laatukriteereiden mukaisesti.
   4. Tieto on saatavilla ohjelmointirajapintojen (API) kautta ja rajapintoja käytetään aktiivisesti.
   5. Tietoturva- ja tietosuojariskit on tunnistettu, ja tiedon hyödyntämiselle ja avaamiselle on luotu turvalliset käytännöt.
4. Mahdollistajat
   1. Tiedon hyödyntäminen ja avaaminen on resursoitu riittävästi.
   2. Tiedon hyödyntämiseen ja avaamiseen on saatavilla kattavasti kansallisesti tukea ja opastusta eri muodoissa.
   3. Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen osaamisen taso on korkea ja osaamisen kehittämiseen on tarjolla selkeitä koulutuspolkuja.
   4. Tiedon hyödyntämiseen ja avaamiseen on tarjolla avoimia alustoja, kehitysympäristöjä ja työkaluja.

• Tietopolitiikasta on valmisteltu opaskirja nimeltä Tietopolitiikalle kestävä suunta – Murrosten ajassa eteenpäin (pdf)
• Valtiovarainministeriön tietopolitiikan toimeenpanokokonaisuuteen kuuluvat
  • Kaikille avoin Johdatus tietopolitiikkaan -verkkokoulutus eOppivassa, joka mukailee opaskirjaa ja herättelee pohtimaan tiedon merkitystä omassa työssä ja laajemmin koko yhteiskunnassa.
  • Tiedon äärellä – tietopolitiikasta tekoihin -podcast.

Tiedolla johtamista tehdään käytännön tasolla hyvin eri tavoin. Toteutustapa riippuu organisaation rakenteesta, johtamisen tavoista ja siitä, miten tietoa halutaan käyttää organisaation päätöksenteossa ja toiminnan kehityksessä. 

Tiedolla johtamisen prosessi käynnistyy usein ongelman tai tavoitteen määrittelyllä. Seuraavaksi kartoitetaan ja kerätään tarvittava tieto eri lähteistä sekä saatetaan tieto hyödynnettäväksi tarvittavilta osin, jonka jälkeen edetään tiedon hyödyntämiseen, analysointiin ja johtopäätösten tekemiseen.

Kuva: Tiedolla johtamisen prosessi

Tiedolla johtaminen voi perustua sekä organisaation sisäiseen, omasta toiminnasta syntyvään tietoon että ulkoiseen tietoon, joka voi olla esimerkiksi toimintaympäristöä kuvaavaa tietoa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla omasta toiminnasta muodostuva tieto on hyvinkin keskeistä. Toisaalta julkisen hallinnon keräämät yritystiedot ovat hyvä esimerkki tiedoista, joita moni yritys hyödyntää omassa tiedolla johtamisessa ulkopuolisena tietolähteenä. 

Tiedolla johtamiseen on tänä päivänä varsin hyvin edellytyksiä, sillä julkisen hallinnon organisaatiot jakavat jo laajasti julkisia tietojaan käyttöön joko avoimena datana tai sopimusperusteisesti. Käytännön tasolla tiedon hyödyntämistä usein hankaloittavat kuitenkin muun muassa tiedon käyttöönottoon, käyttöön tai laatuun liittyvät seikat.

Lisätietoa tiedolla johtamisen perusteista ja käytänteistä löytyy muun muassa seuraavista lähteistä:

• Tietojohtaminen-teos. Tampereen teknillinen yliopisto, Tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi. 2013.
• Tietojohtaminen ry:n materiaalit
• Valtiokonttorin tiedolla johtamisen materiaalit
• Tiedolla johtamisen käsikirja (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Miia Kosonen)

Julkishallinnossa tiedolla johtamisen kulttuuria on edistetty muun muassa Tietokiri-hankkeella, jota veti Valtiokonttori. Toiminnan tavoitteena on ollut paitsi luoda uusia palveluja (muun muassa yhteinen tietoalusta, analysointi- ja raportointipalvelut), myös tehdä näkyväksi tiedolla johtamisen tuloksia ja jakaa hyviä käytänteitä. Verkostomainen toiminta ja yhteistyö ovat olleet työn kulmakiviä ja mukana ovat olleet Valtiokonttorin lisäksi työtä ohjaava valtiovarainministeriö, Palkeet, Hansel, Maanmittauslaitos, HAUS ja DigiFinland.

Tietokirin yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on ollut yhdistää eri toimijoiden hallussa olevia tietoja niiden entistä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi julkisessa hallinnossa. Yhteiselle tietoalustalle on koottu valtionhallinnon toiminnan, talouden ja hallinnon tietoja, jotka sijaitsevat yhteisten palvelutuottajien rekistereissä. Analyysialustalla tietoa käsittelevät Palkeiden ja Valtiokonttorin analyytikot ministeriöiden ja virastojen toimeksiannoista. Tietoalustalla voidaan yhdistellä eri lähteistä koottuja tietoja, mikä mahdollistaa uuden tiedon syntymisen. Lisäksi varmistetaan, ettei tietoja yhdistelemällä voi syntyä turvallisuusluokitusten mukaista salattavaa tietoa. Raportointialustalle tieto siirretään analysointialustalta siten, että tiedot eivät sisällä henkilötietoa eivätkä julkisuuslain mukaista salassa pidettävää tietoa.

Valtion yhteisten tietojen kokoamisesta syntyvät hyödyt ovat moninaisia: hallinnon avoimuus ja läpinäkyvyys lisääntyvät, yhtenäisemmän tietoarkkitehtuurin myötä ennustettavuus ja vertailtavuus paranevat, ja toisaalta myös tietojen kerääminen vie jatkossa vähemmän resursseja.

Tietokiri on koonnut erilaisia kiinnostavia tiedolla johtamisen esimerkkejä valtiolla.fi-sivustolle.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnalla tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi. Toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittainen selvitys- ja tutkimussuunnitelma, jota toteuttavat hankkeet kestävät enintään kolme vuotta. Hankkeiden arviointikriteereitä ovat niiden relevanssi, vaikuttavuus, hyödynnettävyys, laatu ja toteutettavuus. Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeista. Petteri Orpon hallitusohjelmassa on tehty päätös, että tämä toiminta tullaan lopettamaan.

Tietojohtaminen ry edistää tietoperusteista arvonluontia sekä tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa ja kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Yhdistys tekee tietojohtamista tunnetuksi, antaa lausuntoja, toimii alan kouluttajana julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioiden tarpeisiin sekä julkaisee Tietoasiantuntija-lehteä ja blogia.

Tietojohtamisen verkosto ry:n tarkoituksena  on välittää tietoa erityisesti sosiaali- ja terveystoimialan tietojohtamisen hyvistä käytänteistä ja edistää yhteistyötä kansallisen tietojohtamisen kontekstissa. Yhdistys tarjoaa ajankohtaista tietoa tietojohtamisen teemoista blogitekstien, webinaarien ja seminaarien muodossa.

Helsinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE) perusti huhtikuussa 2020 talouden tilannehuoneen, joka tarjosi tietoa talouspoliittisen päätöksenteon tueksi ministeriöille ja muille julkisille tahoille koronaviruspandemian aikana. Tilannehuoneen tavoitteena oli tarjota lähes reaaliaikaista tietoa kehityksestä yrityssektorilla, työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa. Helsinki GSE on erikoistunut taloustieteen tutkimukseen ja opetukseen.

Vuonna 2022 perustettu Datahuone on nopeatempoista, tietopohjaista päätöksentekoa tukevaa selvitystyötä tekevä yksikkö Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT). Se toimii kiinteässä yhteistyössä taloustieteen tutkimuksen keskuksen Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuone on saanut valtiovarainministeriöltä kolmivuotisen rahoituksen vuosille 2023-2025.

Tietojohtamisen tutkimusta ja opetusta on ollut Tampereella jo yli 20 vuotta. Tietojohtamisen tutkimus on kansainvälisesti tunnustettua tietojärjestelmätieteen (IS) ja tietämyksen hallinnan (KM) alueilla. Lisätietoja tutkimusryhmä Novista.

Tiedonhallintayksikön johdon on huolehdittava tiedonhallintalain 4 §:n 2 momentin nojalla siitä, että yksikössä on ajantasaiset ohjeet 

• tietoaineistojen käsittelystä
• tietojärjestelmien käytöstä,
• tietojenkäsittelyoikeuksista,
• tiedonhallinnan vastuiden toteuttamisesta,
• tiedonsaantioikeuksien toteuttamisesta,
• tietoturvallisuustoimenpiteistä sekä
• poikkeusoloihin varautumisesta.

Johto määrittelee, miten ohjeiden ajantasaisuus varmistetaan ja mille toimijoille ohjeiden ajantasaisuudesta huolehtiminen kuuluu.

Tiedonhallintalain mukaan johdon on myös huolehdittava siitä, että yksikössä on tarjolla koulutusta, jolla varmistetaan, että henkilöstöllä ja tiedonhallintayksikön lukuun toimivilla on riittävä tuntemus voimassa olevista tiedonhallintaa, tietojenkäsittelyä sekä asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa koskevista säädöksistä, määräyksistä ja tiedonhallintayksikön ohjeista.

Tiedonhallintalautakunta on antanut suosituksen johdon vastuiden toteuttamisesta tiedonhallinnassa (pdf) (valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:18), jonka mukaan ohjeiden ajan tasalla pitäminen on suositeltavaa vastuuttaa niille toimijoille, jotka ovat kokonaisvastuussa tietoturvallisuudesta, tietojärjestelmistä, tietovarannoista, rekisterinpidosta, asiakirjapyyntöihin liittyvästä päätöksenteosta, asianhallinnasta ja arkistotoimesta.

Tiedon avaamisen osaamista voi kartuttaa paneutumalla aiheesta kirjoitettuihin kirjoihin ja muihin materiaaleihin. Hyödyllisiä materiaaleja ovat muun muassa:

• Julkinen data - johdatus tietovarantojen avaamiseen (pdf)
• Museoviraston tiedon avaamisen opas
• Helsingin digipalveluiden kehittämisopas
• Helsinki Region Infoshare -palvelun koulutusmateriaalit
• Kuntien ja kuntayhtymien ostolaskujen avaamisen ohjemateriaalit

Tiedon avaamisen osaamista voi kehittää osallistumalla koulutuksiin, joita on tarjolla verkossa tai läsnäolotilaisuuksina.

Verkossa avoimesti tarjolla olevia koulutuksia:

• Tiedon jakamista, laatua ja yhteentoimivuutta käsittelevät eOppiva-verkkokoulutukset.
• Datakoulu.fi on Open Knowledge Finland ry:n ylläpitämä verkkosivusto, joka kerää yhteen paikkaan avoimen tiedon ja avoimen datan piirissä tarjotut koulutus- ja opiskelumahdollisuudet.
• Avoimen tieteen koulutus edistää tieteen ja tutkimuksen toimintakulttuurin avoimuutta ja tukea avoimen tieteen osaamisen vahvistamista.
• Data.europa.eu-palvelun eLearning-koulutukset (englanniksi)
• Kansainvälisesti avoimen datan koulutusta tarjoaa muun muassa Open Data Institute (englanniksi)

HRI-palvelu järjestää säännöllisesti useita kertoja vuodessa datan avaamiskoulutuksia pääkaupunkiseudun kaupunkien työntekijöille. Koulutuksessa käydään läpi muun muassa avoimen datan peruskäsitteet, datan avaamisprosessi sekä HRI:n toiminta ja datan avaamisen organisointi pääkaupunkiseudulla. Koulutuksilla pyritään lisäämään tietoisuutta datan avaamisesta ja avoimen datan hyödyistä sekä antamaan konkreettisia ohjeita datan avaamiseen. Lisätietoja ja koulutusmateriaalit.

Datatukiverkosto tukee Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) ja tutkimusorganisaatioiden datatukihenkilöstön yhteistyötä. Verkosto pyrkimyksenä on avata vaivaton keskusteluyhteys eri organisaatioiden data-asiantuntijoiden kesken, mahdollistaa vertaistuki ja kysymysten esittäminen matalalla kynnyksellä.

Datatukiverkoston sivulle on koottu kattavasti tutkimusaineistojen jakamiseen ja CSC:n palveluihin liittyvää koulutusmateriaalia mm. webinaarien, videoiden ja PowerPoint-esitysten muodossa.

Mahdollistajan tehtävät:

• Käynnistää ekosysteemin muodostumisen
• Määrittelee arvolupauksen, strategiset tavoitteet ja eettiset periaatteet
• Varmistaa, että toiminnalla on omistaja
• Luo uskottavuuden

Omistajan tehtävät:

• Ottaa vastuun käytännön toiminnasta
• Laatii pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman
• Vastaa ekosysteemin, alustan ja ohjelmointirajapinnan toiminnasta 
• Kartoittaa toimijat ja sitouttaa ne mukaan dataekosysteemiin

Mahdollistajan ja omistajan yhteiset tehtävät:

• Laativat ekosysteemin vision tulevaisuuden tavoitetilasta, johon halutaan päästä tietyn ajanjakson kuluessa
• Arvioivat ja varmistavat rahoituksen määrän

Operoijan tehtävät:

• Huolehtii alustan teknisestä ylläpidosta ja monitoroinnista. Usein roolia hoidetaan yhteistyössä ulkopuolisen IT-alan yrityksen kanssa.

Omistajan ja operoijan yhteiset tehtävät:

• Sopivat käytännöistä

Datan tuottajan tehtävät:

• Jakaa asiakastarpeita vastaavaa dataa
• Ottaa saamansa palautteen huomioon, jotta avattu data tuottaa oikeasti arvoa ja datan hyödyntäjä pystyy rakentamaan sen avulla omia palveluitaan

Operoijan ja datan tuottajan yhteiset tehtävät:

• Huolehtivat yhdessä, että jaettava data on laadukasta ja yhteentoimivaa

Datan hyödyntäjän tehtävät:

• Antaa palautetta datasta datan tuottajalle
• Tuottaa palveluita datan avulla
• Luo toiminnalleen arvolupauksen
• Tuottaa sisällön
• Hankkii asiakkaat 
• Jakaa palvelun asiakkaille

Datan tuottajan ja hyödyntäjän yhteiset tehtävät:

• Toimivat yhteistyössä toistensa kanssa

Hackathon on tapahtuma, jossa erikokoiset tiimit luovat erilaisia ratkaisuja erikseen määriteltyihin haasteisiin tai toimeksiantoihin. Haasteiden esittäjinä voi toimia esimerkiksi julkishallinnon organisaatio tai yritys. Hackathoniin osallistuvat tiimit muodostuvat yleensä itseohjautuvasti aiheesta kiinnostuneista, erilaisia aloja ja taustoja edustavista henkilöistä.

Hackathonit ovat tyypillisesti kestoltaan muutamia tunteja tai muutamia päiviä ja tiimien tulee saada ratkaisunsa valmiiksi tapahtuman aikana. Usein tapahtuman lopussa haasteiden määrittäjät palkitsevat parhaat ratkaisut.

Hackathonit ovat yleensä ilmapiiriltään rentoja tapahtumia, joissa on hyvä mahdollisuus verkostoitua ja etsiä yhteistyökumppanuuksia. Suomessa eri toimijat ovat järjestäneet hackathoneja aktiivisesti viime vuosina. Hackathonien teemat vaihtelevat suuresti, mutta varsin usein hackathoneissa kannustetaan hyödyntämään avoimia tietoaineistoja, joiden hyödyntäminen on myös tuonut arvokasta lisäarvoa ratkaisujen kehittämiseen. Hackathonien tulokset voivat tuoda avatulle tiedolle julkisuutta ja lisää hyödyntäjiä.

Helsinki Digital Humanities Hackathon

Helsingin yliopisto järjestää vuosittain Helsinki Digital Humanities Hackathonin. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2015 alkaen. 

Tilastokeskuksen Datamenestyjät-kilpailu

Tilastokeskuksen tietoaineistoja hyödyntäville tahoille suunnattu Datamenestyjät-kilpailu tuo yhteiskunnallisia hyötyjä parantamalla datalukutaitoa, edistämällä ja kehittämällä avoimen datan hyödyntämistä sekä edistämällä tietoon perustuvan päätöksenteon edellytyksiä yhteiskunnassa. Kilpailussa etsitään tietoon perustuvia onnistuneita käytännön toteutuksia ja avoimien tietoaineistojen käytön mahdollisuuksia. 

Open Finland challenge

Suomessa järjestettiin useampana vuonna valtakunnallinen avoimen datan ideointikilpailu, jossa pyrittiin tuottamaan avointa yhteiskuntaa edistäviä innovaatioita ja etsittiin ratkaisuja eri teemoihin liittyviin haasteisiin. Kilpailun tuloksena syntyi useita avoimen datan käyttösovelluksia muun muassa Miils-reseptin suunnittelu- ja jakopalvelu (englanniksi) ja The Flow Towards Europe, joka visualisoi pakolaiskriisiä (englanniksi).

{API:Suomi} on julkinen ja avoin Facebook-ryhmä, jossa keskustellaan avoimesta datasta, ohjelmointirajapinnoista, API-taloudesta, alan standardeista ja muusta asiaan liittyvästä. Ryhmä on vapaamuotoinen tiedon jakamiseen tarkoitettu alusta. Mukana on yritysjohtajia, asiantuntijoita, virkamiehiä, tutkijoita, kansalaisyhteiskunnan toimijoita, sijoittajia, rajapinta tuote- ja palveluyritysten edustajia.

AvoinGLAM -verkoston tavoitteena on tehdä yhteistyötä kulttuuriperintöorganisaatioiden kanssa sekä edistää kulttuuridatan ja digitaalisten sisältöjen avaamista ja avointen aineistojen hyödyntämistä. AvoinGLAM on osa kansainvälistä OpenGLAM -verkostoa, joka koostuu avoimien sisältöjen ja tiedon kanssa työskentelevistä toimijoista.

Verkostolla on julkinen Facebook-ryhmä Avoin GLAM. AvoinGLAM toimii nykyisin OKFIn alaisuudessa tiiviissä yhteistyössä Wikimedia Suomen kanssa.

Suomi on ollut jäsen kansainvälisessä Avoimen hallinnon kumppanuushankkeessa vuodesta 2013. Hankkeessa kukin maa edistää hallinnon avoimuutta kaksivuotisin toimintaohjelmin.   
Valtiovarainministeriö on julkaissut avoimen hallinnon strategian, joka ohjaa avoimen hallinnon työtä Suomessa. Avoimen hallinnon strategiaan voit tutustua tarkemmin Avoimen hallinnon verkkosivulla.

Strategia koostuu neljästä avoimen hallinnon painopisteestä. Strategian konkreettiset painopisteet ohjaavat Avoimen hallinnon toimintaohjelman toimintaa 2020-luvulla.

• Avoin hallinto on vuoropuhelun vahvistaja yhteiskunnassa.
• Avoin hallinto edistää kaikkien oikeutta ymmärtää ja tulla ymmärretyksi.
• Johtaminen ja osaaminen varmistavat kaikkien mahdollisuuden osallisuuteen.
• Suomi on avoimen hallinnon aktiivinen edistäjä kansainvälisesti.

Myös avoin data on yksi avoimen hallinnon teemoista, sillä se lisää hallinnon toiminnan läpinäkyvyyttä ja ehkäisee korruptiota. Tutustu aiheeseen tarkemmin Avoimen hallinnon verkkosivuilla.

Creative Commons Suomi (CCFI) on verkosto, joka edustaa globaalia Creative Commons -verkostoa Suomessa. CCFI toimii OKFI:n alaisena.

CCFI hallinnoi creativecommons.fi-sivustoa ja on koordinoinut Creative Commons -lisenssien eri versioiden suomenkielisten käännösten laatimisen.

Fairdata-verkosto parantaa yhteistyötä ja tiedonkulkua Fairdata-palvelukokonaisuutta hyödyntävien organisaatioiden sekä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n välillä. Fairdata-palvelut ovat opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoamia palveluita digitaalisten aineistojen hallintaan. Fairdata-palvelut mahdollistavat tutkimusaineistojen ja niihin liittyvän kuvailutiedon hyvän hallinnan, turvallisen säilytyksen sekä löydettävyyden. CSC toteuttaa ja ylläpitää Fairdata-palveluita. Verkoston toimintaan ovat tervetulleita osallistumaan kaikki Fairdata-palveluiden käytöstä ja kehityksestä kiinnostuneet. 

Facebook-ryhmä Finnish Open Data Ecosystem (FODE) on vuonna 2009 perustettu, OKFIn hallinnoima, julkinen ryhmä, joka on avoin kaikille avoimesta datasta kiinnostuneille. Kyseessä on Suomen suurin avoimen tiedon Facebook-ryhmä, jossa on noin 5000 jäsentä.

Laaja joukko liikennealan toimijoita on Fintrafficin kutsusta rakentamassa yhdessä dataan pohjautuvaa liikenteen ekosysteemiä. Tavoitteena on muun muassa parantaa tiedon yhteentoimivuutta avoimilla rajapinnoilla. Toimijoiden yhteistyöllä tavoitellaan sekä kotimaiseen että kansainväliseen markkinaan tarjottavia kilpailukykyisiä ja skaalattavia liikenne- ja liikkumispalveluita, jotka mahdollistavat liikennemuotoja yhdistäviä turvallisia, vähäpäästöisiä ja käyttäjälähtöisiä matka- ja kuljetusketjuja.

Lue lisää liikenteen dataekosysteemistä. 

HRI Loves Developers on pääkaupunkiseudun avoimesta datasta kiinnostuneille kehittäjille suunnattua viestintä- ja yhteistyötoimintaa, jota koordinoi pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen avoimen datan palvelu Helsinki Region Infoshare. Toiminnan yhtenä viestintäkanavana toimii julkinen HRI Loves Developers -Facebook-ryhmä. HRI järjestää kaikille avoimia, johonkin tiettyyn teemaan keskittyviä kehittäjätapaamisia 4–5 kertaa vuodessa. Tutustu tarkemmin pääkaupunkiseudun kaupunkien kehittäjäyhteistyöhön.

Kehittäjätapaamisten lisäksi HRI tekee kurssi- ja luentoyhteistyötä pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kanssa. HRI:n asiantuntijat ovat pitäneet korkeakouluissa monia yksittäisiä luentoja avoimesta datasta ja avoimista paikkatiedoista sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Lisäksi HRI on tehnyt useiden vuosien ajan kurssiyhteistyötä Metropolia AMK:n kanssa. Lukukauden mittaisella kurssilla opiskelijat tekevät pienissä ryhmissä mobiilisovelluksia annettuihin teemoihin tai datoihin liittyen.

KIRAHub on kiinteistö- ja rakentamisalan ekosysteemi, jonka visiona on tehdä Suomesta rakennetun ympäristön kestävän digitalisaation edelläkävijä. KIRAHub kerää yhteen ja kehittää myös itse tarvittavia alustoja toimialan kestävän digitalisoitumisen vauhdittamiseksi kuten Urban3-ekosysteemitila, kansainvälinen WDBE-konferenssi ja kaikille avoin keskustelufoorumi KIRAHVI.

Suomen Kuntaliitto on kuntasektorin edunvalvoja, kehittäjäkumppani sekä asiantuntija- ja tietopalvelujen tarjoaja, jonka jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit. Toiminnassa ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, muut kuntayhtymät sekä kuntataustaiset osakeyhtiöt. Suomen kunnat ovat itsenäisiä tiedon tuottajia ja hyödyntäjiä. Etenkin pienille kunnille Kuntaliitto ja sen tarjoamat ohjeet, oppaat, koulutukset ja palvelut ovat keskeisen tärkeitä datan avaamisen mahdollistamiseksi. Lisätietoja Kuntaliiton palveluista. 

Kuntien avoin data Facebook-ryhmä on julkinen kuntien datan ja tiedon avaajien tarpeisiin perustettu verkosto. Ryhmässä kunnat ja kuntien kanssa yhteistyötä tekevät muut tahot, kuten korkeakoulut, yritykset, muut viranomaiset ja erilaiset yhteisöt tai yksittäiset ihmiset voivat jakaa tietoa, kysyä jos joku tiedon avaamiseen liittyvä asia askarruttaa, neuvoa kaveria tiedon äärelle, etsiä yhteistyökumppaneita ja antaa toisilleen vertaistukea tiedon ja hallinnon avaajina kunnassa. Ryhmän ylläpidosta vastaa Suomen Kuntaliiton ao. asiantuntijat.

Kansainvälinen Open and Agile Smart Cities (OASC) -verkosto (englanniksi) luo perustan datapohjaiselle yhteistyölle, jolla edistetään yhteentoimivia ratkaisuja, yritysten innovaatiotoimintaa ja älykkäiden palvelujen syntymistä. Vuonna 2015 perustetussa verkostossa on mukana kaupunkeja muun muassa Suomesta, Tanskasta, Belgiasta, Espanjasta ja Brasiliasta. Tavoitteena on, että kaupungeissa voidaan rakentaa palveluja, jotka pohjautuvat aitojen käyttäjäkokemusten perusteella valittuihin yhteneviin ohjelmointirajapintoihin ja tietomalleihin.

Open Knowledge Finland ry eli Avoin tieto ry (OKFI) on vuonna 2012 perustettu, voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää tiedon avaamista ja hyödyntämistä. Yhdistys toimii kansainvälisen Open Knowledge -verkoston kumppaniyhdistyksenä Suomessa. Yhdistys on muutaman sadan jäsenen, tusinan yhteisön sekä muutaman tuhannen henkilön verkosto, johon kuuluu aktiivinen noin 40 ammattilaisen ja aktivistin ydintiimi, joka edistää yhdistyksen tavoitteita sekä projektien että vaikuttamisen kautta.

Tietoyhteiskunnan Kehittämiskeskus ry (TIEKE) on riippumaton, voittoa tavoittelematon suomalainen yhdistys, jonka tehtävänä on koota tietoyhteiskunnan toimijoita kehittämään suomalaisen tietoyhteiskunnan käytäntöjä kansalaisten ja elinkeinoelämän parhaaksi. Yhdistyksen jäseninä on sekä yksityisiä yrityksiä että julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioita. TIEKE keskittyy digitaalisen osaamisen kehittämiseen, digitaalisten toimintaprosessien edistämiseen ja Vaikuttaja-Verkottaja-Vauhdittaja-toimintaan. TIEKE organisoi verkostotoimintaa, joka tunnistaa kehityssuuntia ja digitaalisia yhteiskuntakehittämisen tarpeita ja vauhdittaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja haluttua kehitystä. 

Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) koordinoi kansallista Avoimen tieteen ja tutkimuksen strategiaa ja sen sisältämiä linjauksia, suosituksia ja ohjeita. Nämä ohjaavat hyvin voimakkaasti korkea-asteen oppilaitosten sekä tutkimuslaitosten tiedon avaamista (tutkimusartikkelit, opetusmateriaalit, opetuskäytännöt, toimintakulttuuri). TSV:n työ on tuonut yhteen valtakunnallisesti muun muassa tutkijoita, yliopistokirjastoja, tieteellisiä seuroja ja valtion virastoja. Lisätietoja avoimen tieteen sivustolla.

Avoimen tiedon verkoston tavoitteena on tiedon mahdollisimman avoin saatavuus lounaisessa Suomessa. Tärkeinä päämäärinä ovat alueen kehittämisen ja päätöksenteon tietoperustan vahvistaminen, kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja liiketoiminnan edellytysten parantaminen. 

Verkoston keskiössä ovat Lounaistieto, Turun kaupunki ja Turku Science Park Oy, ja mukana on edustajia myös muista paikallisista organisaatioista. Verkostoon ovat tervetulleita mukaan kaikki aihepiiristä kiinnostuneet, kuten kuntien ja muun julkishallinnon sekä oppilaitosten ja yhdistysten edustajat, yrittäjät ja sovelluskehittäjät. Verkosto edistää laajasti paikkatietojen ja avoimen datan hyötykäyttöä. Tutustu tarkemmin Varsinais-Suomen avoimen tiedon verkostoon.

Viranomaisten avoin verkosto on julkinen Facebook-ryhmä, joka on syntynyt halusta ylittää rajoja ja uudistaa julkishallintoa avoimeksi ja tehokkaaksi mahdollistajaksi. Verkosto on muutosagenttien kohtaamispaikka, tiedon markkinatori, ideoiden vaihdanta-alue ja villien visioiden sparrausrinki.

Wikimedia Suomi eli WMFI on kansainvälisen Wikimedia-säätiön suomalainen kumppaniyhdistys, joka koordinoi suomenkielisiä Wikimedia-hankkeita (kuten Wikipediaa, Wikiopistoa, Wikikirjastoa). Koska kaikki Wikimedia-projektit perustuvat avoimeen tietoon, on WMFI keskeinen avoimen tiedon hyödyntäjä. Avoimen datan osalta tärkein Wikimedia-projekti on Wikidata.