1. Tiedonhallinnasta tiedon hyödyntämiseen ja avaamiseen

Tiedon jakaminen ja avaaminen

Tässä osiossa kuvataan tiedon jakamisen eri tapoja. Tietoa jaetaan monin eri tavoin esimerkiksi oman organisaation sisällä, organisaatioiden välillä, valtionhallinnon ja kuntien välillä, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välillä. Tietoa voi jakaa myös täysin avoimesti, jolloin kaikilla on siihen pääsy.

Tiedon jakaminen tarkoittaa että organisaatio jakaa tietoa suunnitellusti ennalta määritetylle osapuolelle.
Tiedon avaaminen avoimeksi dataksi on yksi tapa jakaa tietoa. Tiedon avaaminen tarkoittaa, että tietoa jaetaan avoimesti verkossa kenen tahansa käytettäväksi, muokattavaksi ja jaettavaksi mihin tahansa tarkoitukseen.

On hyvä huomata, että data ei aina ole vain joko suljettua tai avointa, vaan se voi olla myös jotain näiden väliltä. Datan avoimuus voidaan jaotella kuuteen eri tasoon, jotka ovat seuraavat:

  • rajattu ryhmä,
  • organisaatio,
  • verkosto,
  • julkinen,
  • suojattu ja
  • avoin.

Kuva: Datan avoimuuden tasot (mukailtu lähteestä: Data Spectrum, Open Data Institute)

Erilaiset sopimukset, todentaminen ja lisenssiehdot monipuolistavat datan jakamista. Datan avoimuutta voidaan rajoittaa esimerkiksi sopimusten tai lisenssien avulla datan luonteen vaatimalla tavalla. Tärkeää onkin, että vuorovaikutus käyttäjien ja datan hallinnoijien välillä toimii, ja käyttäjä ymmärtää, millä tavalla data on uudelleenkäytettävissä.

Tiedon jakamisen palveluita ja portaaleja

Eri tyyppiseen tiedon jakamiseen on olemassa erilaisia palveluita. Alla on esitelty lyhyesti muutama tiedon jakamiseen soveltuvista palveluista.

Suomi.fi-avoindata

Avoindata-palvelu on kansallinen palvelu avoimen datan julkaisemiseen ja hyödyntämiseen. Palvelu muodostaa Suomessa saatavilla olevan avoimen datan hakemiston. Palvelun kehityksestä vastaa Digi- ja väestötietovirasto.

Suomi.fi-suojattudata

Suojattudata-palvelu on eri julkishallinnon organisaatioiden tietoaineistoja kuvaava kansallinen keskitetty tietopiste. Palvelusta voi tehdä hakuja ja palvelu sisältää yhteenvedon kaikista datanhallinta-asetuksen piiriin kuuluvista tietoaineistoista. Palvelun kehityksestä vastaa Digi- ja väestötietovirasto.

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä on  tarkoitettu kaikille, jotka vaihtavat tietoa julkisen hallinnon kanssa. Julkishallinnon organisaatioilla on sähköisen asioinnin tukipalveluista annetun lain (571/2016) mukaan velvoite käyttää palvelua tiedonsiirtoon. Palvelu tarjoaa tietoturvallisen tavan siirtää tietoa eri organisaatioiden tietojärjestelmien välillä. Palvelun kehityksestä vastaa Digi- ja väestötietovirasto.

Data.europa.eu-portaali

Data.europa.eu on Euroopan dataportaali, jonne harvestoidaan kaikkia Euroopan alueen avoimen datan portaaleja eli myös Avoindata-palvelua. Portaalia ylläpitää Euroopan komissio.

Tietopolitiikka

Tässä osiossa avataan tiedon hyödyntämisen ja avaamisen merkitystä yhteiskunnalle osana tietopolitiikkaa. Tietopolitiikan visiona on, että tietoa käytetään yhteiskunnassa monipuolisesti, jolloin se luo lisäarvoa kaikille osapuolille.

Tietopolitiikka tarkoittaa yhteisesti sovittuja periaatteita ja linjauksia tietojen tuottamista, hankintaa, liikkumista, avaamista, jakamista, käyttöä, ylläpitoa ja säilyttämistä koskevista toimintatavoista ja menettelyistä.

Lähde: Finto tietopolitiikka

Yhteiskuntamme toimii datan, informaation ja niistä muodostetun tiedon, toiminnan ja palvelujen varassa. Yhteiskunnan toimijoilla on valtavasti dataa, jota syntyy kaiken aikaa lisää ja hyödynnetään monin tavoin. Voimakas digitalisoituminen tarjoaa datan jakamiseen ja hyödyntämiseen täysin uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta voi aiheuttaa samalla myös monenlaisia uhkia ja riskejä esimerkiksi tietosuojaan, digiturvallisuuteen ja tiedon väärinkäyttöön liittyen. Tästä johtuen tarvitaan yhteisiä toimintatapoja, joilla mahdollistetaan tiedon entistä tehokkaampi hyödyntäminen yhteiskunnassa turvallisesti ja resurssitehokkaasti.

Tietopolitiikalla kuvataan politiikkatoimia, joilla mahdollistetaan tiedon tehokas, turvallinen ja eettinen kerääminen ja hyödyntäminen. Tietopolitiikalla edistetään muun muassa tiedon keräämistä, avaamista, yhdistämistä, jakamista ja säilyttämistä sekä vahvistetaan tietosuojaa ja tietoturvallisuutta ihmisten oikeuksia ja vapauksia kunnioittavalla tavalla. Tietopolitiikan perustana voidaan pitää tiedon arvosykliä, jossa tietopoliittisin toimin lisätään tiedon taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa yksilöille ja yhteiskunnalle. Tietopolitiikalla muodostetaan myös Suomen kantaa, jonka pohjalta Suomi pyrkii vaikuttamaan tiedon hyödyntämisen kansainväliseen toimintaympäristöön, sitoumuksiin ja sääntelyyn.

Tietopolitiikan taustaa

Vuonna 2017 valtiovarainministeriön johdolla valmisteltiin Suomi tarvitsee tietopolitiikkaa -muistio, joka loi pohjaa tietopolitiikalle uutena politiikkalohkona. Pian tämän jälkeen valmisteltiin Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella -selonteko (pdf), jonka pääministeri Sipilän hallitus antoi eduskunnalle joulukuussa 2018. Selonteossa tietopolitiikkaa tarkasteltiin paitsi tiedon hallinnan kannalta, myös tiedon hyödyntämisen edellytysten, arvopohjan ja eettisten periaatteiden sekä taloudellisten vaikutusten näkökulmista. Selonteko toimii tieto- ja linjauspohjana, jonka perustalta voidaan jatkossa valmistella toimenpiteitä.

Pääministeri Marinin hallitusohjelmaan (10.12.2019) oli kirjattu tavoitteeksi muun muassa syventää tietopolitiikan johtamista ja tehdä julkisen tiedon avoimuudesta koko tietopolitiikan kantava periaate. Tiedon hyödyntäminen ja ennakoiva tarjoaminen mahdollisimman monipuolisesti korostuu yhtenä toimintalinjauksena Julkisen hallinnon strategiassa, joka ohjaa ja vahvistaa koko julkisen hallinnon uudistamista 2020-luvulla.

Valtiovarainministeriön vuosille 2020–2022 asettama Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanke edisti osaltaan pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamista muun muassa laatimalla ehdotuksen tietopolitiikan strategisiksi tavoitteiksi. Nämä tietopolitiikan strategiset tavoitteet on hyväksytty 17.3.2022 osana valtioneuvoston periaatepäätöstä tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksi. Strategisilla tavoitteilla ja niitä toteuttavilla toimenpiteillä on tarkoitus tukea julkishallintoa tiedon hyödyntämisessä ja avaamisessa yhteisin, poikkileikkaavin tavoittein ja toimin. Tutustu tarkemmin valtioneuvoston periaatepäätökseen.

Tietopolitiikan strategiset tavoitteet

Tietopolitiikan strategiset tavoitteet koskevat erityisesti julkisen hallinnon toimijoita. Periaatepäätös antaa ohjeita ja suuntaviivoja tiedon hyödyntämisen ja avaamisen viranomaistoimien valmisteluun valtionhallinnossa.

Tavoitteet on jaettu neljän eri teemakokonaisuuden alle:

  1. Ohjaus, koordinaatio ja yhteistyö
    1. Tiedon hyödyntämistä ja avaamista ohjataan ja koordinoidaan valtakunnallisesti.
    2. Selkeytetään lait, asetukset ja määräykset sekä periaatteet ja linjaukset yhdenmukaisiksi mahdollistamaan tiedon tehokkaampi hyödyntäminen.
    3. Tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksi tehdään laajasti yhteistyötä yli sektorirajojen julkisen, yksityisen ja 3. sektorin kesken sekä kansainvälisesti.
  2. Strategia ja toiminta
    1. Asiakkaiden tarpeet, asiakaslähtöisyyden parantaminen ja yhdenvertaisuus ovat tiedon hyödyntämisen ja avaamisen lähtökohta.
    2. Tiedon yhteiskunnallinen arvo ja vaikuttavuus sekä hyödyntämisen ja avaamisen tuomat hyödyt on tunnistettu.
    3. Organisaatioiden strategia tukee tiedon hyödyntämistä ja avaamista.
    4. Tietoa käytetään vastuullisesti ja väärän tiedon levittämistä yhteiskunnassa torjutaan.
  3. Tiedon hallinta
    1. Tietoympäristöt tunnetaan ja tietovarannot ovat helposti löydettävissä ja selkeästi kuvattu.
    2. Keskeiset kansalliset tietovarannot on tunnistettu ja niiden tieto keskitetysti hyödynnettävissä.
    3. Hyödynnettävät tiedot ovat yhteentoimivia ja laadukkaita kansallisten laatukriteereiden mukaisesti.
    4. Tieto on saatavilla ohjelmointirajapintojen (API) kautta ja rajapintoja käytetään aktiivisesti.
    5. Tietoturva- ja tietosuojariskit on tunnistettu, ja tiedon hyödyntämiselle ja avaamiselle on luotu turvalliset käytännöt.
  4. Mahdollistajat
    1. Tiedon hyödyntäminen ja avaaminen on resursoitu riittävästi.
    2. Tiedon hyödyntämiseen ja avaamiseen on saatavilla kattavasti kansallisesti tukea ja opastusta eri muodoissa.
    3. Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen osaamisen taso on korkea ja osaamisen kehittämiseen on tarjolla selkeitä koulutuspolkuja.
    4. Tiedon hyödyntämiseen ja avaamiseen on tarjolla avoimia alustoja, kehitysympäristöjä ja työkaluja.

Lisätietoa tietopolitiikasta

Tiedolla johtamisen merkitys

Tässä osiossa kuvataan tiedolla johtamisen merkitystä organisaatiolle ja miten tiedon jakaminen luo edellytyksiä tiedolla johtamiselle.

Tiedolla johtamisessa on kyse tiedon hyödyntämisestä ja analysoidun tiedon saattamisesta osaksi päätöksentekoa. Tiedolla johtaminen määritellään usein tiedon systemaattiseksi analysoinniksi ja hyödyntämiseksi päätöksenteossa, mutta tiedolla johtamisen kokonaisuuteen kuuluu tiedon hyödyntämisen lisäksi tiedon tuottaminen, joten asiaa on hyvä tarkastella laveammin.

Tiedon hyödyntäminen ja tiedolla johtaminen edellyttävät, että tarvittavaa tietoa on ylipäätään olemassa ja käytettävissä. Tiedon käyttöön ottaminen siis edellyttää, että tarvittavaa tietoa tuottava taho jakaa tietoaan käyttöön. Tiedon jakamisessa on otettava huomioon mahdolliset tiedon luovutukseen, sopimuksiin tai tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvät rajoitteet.

Tiedolla johtamiseen kuuluu varsinaisen datan analysoinnin lisäksi myös datan valmistelu analysoinnin tarpeisiin:  

  • datan kerääminen
  • jäsentäminen
  • kuvaileminen (metatiedot)
  • laadun varmistaminen
  • tietojen muokkaus
  • tietojen yhdistely ja julkaiseminen käyttötarkoituksen mukaisessa muodossa.

Tietojen analysointi edellyttää laadukasta dataa, jotta analysoinnin tulokset olisivat luotettavia.

Panostamalla tiedolla johtamiseen organisaatio voi vahvistaa varautumis- ja reagointikyvykkyyttään sekä parantaa päätöksenteko- ja palvelutuotantoprosessejaan. Organisaatioiden on tärkeää pystyä varautumaan ja reagoimaan yhteiskunnassa, toimintaympäristössä ja omassa toiminnassaan tapahtuviin muutoksiin mahdollisimman hyvin turvatakseen toimintansa ja pärjätäkseen muutostilanteissa. Muutoksia voidaan ennakoida ja analysoida erilaisten tietoaineistojen pohjalta. 

Tiedolla johtaminen käytännössä

Tiedolla johtamisen prosessi

Tiedolla johtamista tehdään käytännön tasolla hyvin eri tavoin. Toteutustapa riippuu organisaation rakenteesta, johtamisen tavoista ja siitä, miten tietoa halutaan käyttää organisaation päätöksenteossa ja toiminnan kehityksessä. 

Tiedolla johtamisen prosessi käynnistyy usein ongelman tai tavoitteen määrittelyllä. Seuraavaksi kartoitetaan ja kerätään tarvittava tieto eri lähteistä sekä saatetaan tieto hyödynnettäväksi tarvittavilta osin, jonka jälkeen edetään tiedon hyödyntämiseen, analysointiin ja johtopäätösten tekemiseen.

Kuva: Tiedolla johtamisen prosessi

Tiedolla johtaminen voi perustua sekä organisaation sisäiseen, omasta toiminnasta syntyvään tietoon että ulkoiseen tietoon, joka voi olla esimerkiksi toimintaympäristöä kuvaavaa tietoa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla omasta toiminnasta muodostuva tieto on hyvinkin keskeistä. Toisaalta julkisen hallinnon keräämät yritystiedot ovat hyvä esimerkki tiedoista, joita moni yritys hyödyntää omassa tiedolla johtamisessa ulkopuolisena tietolähteenä. 

Tiedolla johtamiseen on tänä päivänä varsin hyvin edellytyksiä, sillä julkisen hallinnon organisaatiot jakavat jo laajasti julkisia tietojaan käyttöön joko avoimena datana tai sopimusperusteisesti. Käytännön tasolla tiedon hyödyntämistä usein hankaloittavat kuitenkin muun muassa tiedon käyttöönottoon, käyttöön tai laatuun liittyvät seikat.

Tukea tiedolla johtamiseen

Lisätietoa tiedolla johtamisen perusteista ja käytänteistä löytyy muun muassa seuraavista lähteistä:

Käytännön esimerkkejä tiedolla johtamisesta

Valtiokonttorin Tietokiri-hanke

Julkishallinnossa tiedolla johtamisen kulttuuria on edistetty muun muassa Tietokiri-hankkeella, jota veti Valtiokonttori. Toiminnan tavoitteena on ollut paitsi luoda uusia palveluja (muun muassa yhteinen tietoalusta, analysointi- ja raportointipalvelut), myös tehdä näkyväksi tiedolla johtamisen tuloksia ja jakaa hyviä käytänteitä. Verkostomainen toiminta ja yhteistyö ovat olleet työn kulmakiviä ja mukana ovat olleet Valtiokonttorin lisäksi työtä ohjaava valtiovarainministeriö, Palkeet, Hansel, Maanmittauslaitos, HAUS ja DigiFinland.

Tietokirin yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on ollut yhdistää eri toimijoiden hallussa olevia tietoja niiden entistä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi julkisessa hallinnossa. Yhteiselle tietoalustalle on koottu valtionhallinnon toiminnan, talouden ja hallinnon tietoja, jotka sijaitsevat yhteisten palvelutuottajien rekistereissä. Analyysialustalla tietoa käsittelevät Palkeiden ja Valtiokonttorin analyytikot ministeriöiden ja virastojen toimeksiannoista. Tietoalustalla voidaan yhdistellä eri lähteistä koottuja tietoja, mikä mahdollistaa uuden tiedon syntymisen. Lisäksi varmistetaan, ettei tietoja yhdistelemällä voi syntyä turvallisuusluokitusten mukaista salattavaa tietoa. Raportointialustalle tieto siirretään analysointialustalta siten, että tiedot eivät sisällä henkilötietoa eivätkä julkisuuslain mukaista salassa pidettävää tietoa.

Valtion yhteisten tietojen kokoamisesta syntyvät hyödyt ovat moninaisia: hallinnon avoimuus ja läpinäkyvyys lisääntyvät, yhtenäisemmän tietoarkkitehtuurin myötä ennustettavuus ja vertailtavuus paranevat, ja toisaalta myös tietojen kerääminen vie jatkossa vähemmän resursseja.

Tietokiri on koonnut erilaisia kiinnostavia tiedolla johtamisen esimerkkejä valtiolla.fi-sivustolle.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnalla tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi. Toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittainen selvitys- ja tutkimussuunnitelma, jota toteuttavat hankkeet kestävät enintään kolme vuotta. Hankkeiden arviointikriteereitä ovat niiden relevanssi, vaikuttavuus, hyödynnettävyys, laatu ja toteutettavuus. Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeista. Petteri Orpon hallitusohjelmassa on tehty päätös, että tämä toiminta tullaan lopettamaan.

Tietojohtaminen ry

Tietojohtaminen ry edistää tietoperusteista arvonluontia sekä tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa ja kaikessa yhteiskunnan toiminnassa. Yhdistys tekee tietojohtamista tunnetuksi, antaa lausuntoja, toimii alan kouluttajana julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioiden tarpeisiin sekä julkaisee Tietoasiantuntija-lehteä ja blogia.

Tietojohtamisen verkosto ry

Tietojohtamisen verkosto ry:n tarkoituksena  on välittää tietoa erityisesti sosiaali- ja terveystoimialan tietojohtamisen hyvistä käytänteistä ja edistää yhteistyötä kansallisen tietojohtamisen kontekstissa. Yhdistys tarjoaa ajankohtaista tietoa tietojohtamisen teemoista blogitekstien, webinaarien ja seminaarien muodossa.

Helsinki GSE:n tilannehuone

Helsinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE) perusti huhtikuussa 2020 talouden tilannehuoneen, joka tarjosi tietoa talouspoliittisen päätöksenteon tueksi ministeriöille ja muille julkisille tahoille koronaviruspandemian aikana. Tilannehuoneen tavoitteena oli tarjota lähes reaaliaikaista tietoa kehityksestä yrityssektorilla, työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa. Helsinki GSE on erikoistunut taloustieteen tutkimukseen ja opetukseen.

Datahuone

Vuonna 2022 perustettu Datahuone on nopeatempoista, tietopohjaista päätöksentekoa tukevaa selvitystyötä tekevä yksikkö Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT). Se toimii kiinteässä yhteistyössä taloustieteen tutkimuksen keskuksen Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuone on saanut valtiovarainministeriöltä kolmivuotisen rahoituksen vuosille 2023-2025.

Tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi, Tampereen yliopisto

Tietojohtamisen tutkimusta ja opetusta on ollut Tampereella jo yli 20 vuotta. Tietojohtamisen tutkimus on kansainvälisesti tunnustettua tietojärjestelmätieteen (IS) ja tietämyksen hallinnan (KM) alueilla. Lisätietoja tutkimusryhmä Novista.

Osaamisen kehittäminen

Tässä osiossa kuvataan, miksi ja miten tiedon jakamisen osaamista voi kasvattaa ja kehittää.

Tiedon jakamista suunnittelevan organisaation on tärkeää huolehtia, että tiedon jakamiseen osallistuvilla henkilöillä organisaatiossa on riittävä ymmärrys ja osaaminen tiedon jakamiseen sisältyvistä vaiheista, vastuista sekä erityisesti tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvistä riskeistä. Vaiheen 5 osiossa Tietosuojan varmistaminen on kuvattu tietosuojaa ja tietoturvallisuutta koskevia ohjeistuksia, joita hyödyntäen voi pohtia, voiko tietoa ylipäätään jakaa tai avata.

Tiedon jakamisen osaamista voi olla mahdollista hankkia ostopalveluna tai ulkoistaa. On kuitenkin tärkeää, että organisaatiolla on myös riittävää osaamista sisäisesti, sillä tiedon jakamisessa on lähtökohtaisesti kyse jatkuvaluonteisesta toimintatavasta - ei kertaluonteisesta tapahtumasta. Vahvistamalla organisaation osaamista voidaan varmistaa, että jakaminen ja avaaminen sujuu tietoturvallisesti, käyttäjälähtöisesti, johdonmukaisesti ja myös resurssitehokkaasti. 

Tiedonhallintaan liittyvä ohjeistus ja koulutus

Tiedonhallinnan osalta osaamisen kehittämiseen velvoittaa laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta. Organisaation johdon vastuulla on huolehtia, että tiedonhallintaa koskeva ohjeistus ja koulutus ovat ajan tasalla.

Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta

Tiedonhallintayksikön johdon on huolehdittava tiedonhallintalain 4 §:n 2 momentin nojalla siitä, että yksikössä on ajantasaiset ohjeet 

  • tietoaineistojen käsittelystä
  • tietojärjestelmien käytöstä,
  • tietojenkäsittelyoikeuksista,
  • tiedonhallinnan vastuiden toteuttamisesta,
  • tiedonsaantioikeuksien toteuttamisesta,
  • tietoturvallisuustoimenpiteistä sekä
  • poikkeusoloihin varautumisesta.

Johto määrittelee, miten ohjeiden ajantasaisuus varmistetaan ja mille toimijoille ohjeiden ajantasaisuudesta huolehtiminen kuuluu.

Tiedonhallintalain mukaan johdon on myös huolehdittava siitä, että yksikössä on tarjolla koulutusta, jolla varmistetaan, että henkilöstöllä ja tiedonhallintayksikön lukuun toimivilla on riittävä tuntemus voimassa olevista tiedonhallintaa, tietojenkäsittelyä sekä asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa koskevista säädöksistä, määräyksistä ja tiedonhallintayksikön ohjeista.

Suositus johdon vastuiden toteuttamisesta tiedonhallinnassa

Tiedonhallintalautakunta on antanut suosituksen johdon vastuiden toteuttamisesta tiedonhallinnassa (pdf) (valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:18), jonka mukaan ohjeiden ajan tasalla pitäminen on suositeltavaa vastuuttaa niille toimijoille, jotka ovat kokonaisvastuussa tietoturvallisuudesta, tietojärjestelmistä, tietovarannoista, rekisterinpidosta, asiakirjapyyntöihin liittyvästä päätöksenteosta, asianhallinnasta ja arkistotoimesta.

Tiedon avaamisen koulutusmateriaaleja

Kirjallisia materiaaleja tiedon avaamisesta

Tiedon avaamisen koulutuksia

Tiedon avaamisen osaamista voi kehittää osallistumalla koulutuksiin, joita on tarjolla verkossa tai läsnäolotilaisuuksina.

Verkossa avoimesti tarjolla olevia koulutuksia:

Koulutusta pääkaupunkiseudun kaupunkien työntekijöille

HRI-palvelu järjestää säännöllisesti useita kertoja vuodessa datan avaamiskoulutuksia pääkaupunkiseudun kaupunkien työntekijöille. Koulutuksessa käydään läpi muun muassa avoimen datan peruskäsitteet, datan avaamisprosessi sekä HRI:n toiminta ja datan avaamisen organisointi pääkaupunkiseudulla. Koulutuksilla pyritään lisäämään tietoisuutta datan avaamisesta ja avoimen datan hyödyistä sekä antamaan konkreettisia ohjeita datan avaamiseen. Lisätietoja ja koulutusmateriaalit.

CSC:n Datatukiverkosto

Datatukiverkosto tukee Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) ja tutkimusorganisaatioiden datatukihenkilöstön yhteistyötä. Verkosto pyrkimyksenä on avata vaivaton keskusteluyhteys eri organisaatioiden data-asiantuntijoiden kesken, mahdollistaa vertaistuki ja kysymysten esittäminen matalalla kynnyksellä.

Datatukiverkoston sivulle on koottu kattavasti tutkimusaineistojen jakamiseen ja CSC:n palveluihin liittyvää koulutusmateriaalia mm. webinaarien, videoiden ja PowerPoint-esitysten muodossa.

Tiedon jakamisen ekosysteemit ja yhteistyöverkostot

Tiedon jakamisen ekosysteemi on hyvin soveltuva käsite tiedon jakamisen ymmärtämiseen. Tässä osiossa kuvataan, mitä tiedon jakamisen ekosysteemillä ja yhteistyöverkostolla tarkoitetaan sekä minkälaisia verkostoja on olemassa.

Tiedon jakamisen ekosysteemillä tarkoitetaan tietoa jakavien organisaatioiden ja jaettua tietoa hyödyntävien tahojen muodostamaa verkostoa, joka käsittää kaikki tiedon jakamiseen, ylläpitämiseen sekä hyödyntämiseen osallistuvat toimijat ja järjestelmät. Ekosysteemi on usein dynaaminen eli se muuttuu ajan myötä.

Datan määrän voimakas kasvu sekä jakamisen helpottuminen muuttavat yhteiskunnassa tapaamme luoda arvoa. Arvon luominen tapahtuu yhä useammin niin, että ihmiset ja organisaatiot muodostavat verkostoja, joissa ne tekevät yhteistyötä esimerkiksi jakamalla dataa, käsittelyn työkaluja ja osaamista keskenään. Ekosysteemissä erilaiset toimijat luovat yhdessä arvoa toisilleen ja asiakkailleen, jonka takia reilun yhteistyön merkitys korostuu.

Yhteistyön tekeminen on organisaatioiden etujen mukaista, koska sen avulla ne voivat hyödyntää jotain, jonka jokin toinen organisaatio on jo tehnyt aiemmin. Rakentamalla toisten organisaation tekemän työn päälle organisaatiot voivat tuottaa palveluitaan laadukkaammin ja tehokkaammin, mutta myös luoda täysin uudenlaisia palveluita. Parhaimmillaan tiedon jakamisesta ja hyödyntämisestä syntyvä kokonaisuus hyödyttää kaikkia ekosysteemin osapuolia.

Usein hyvin toimiva tiedon jakaminen vaatii paljon erilaista osaamista, jonka takia tiedon jakamisen ekosysteemiin kuuluu erilaisia rooleja. Tiedon jakamisen ekosysteemissä erilaiset toimijat oppivat toinen toisiltaan jatkuvasti, sillä usein tarvittava osaaminen on eri henkilöillä ja organisaatioilla. Alla on esitelty, miten Helsingin kaupunki on jakanut tehtäviä eri roolien kesken omassa ekosysteemissään. 

Helsingin kaupungin ekosysteemimalli

Helsingin kaupunki selvitti ekosysteemeihin liittyviä tehtäviä ja tunnisti kymmeniä erilaisia tehtäviä ja rooleja. Näistä tiivistettiin palvelumuotoilun avulla viisi roolikokonaisuutta, jotka on esitetty alla. Tästä roolituksesta ekosysteemin on määritelty olevan erilaisten toimijoiden yhteisö. Alusta on puolestaan se tapa, jolla yhteisöt kytkeytyvät yhteen. Ennen ekosysteemin syntymistä pitää tunnistaa aito tarve uudelle ratkaisulle ja dataa, joka voi auttaa ratkaisemaan tarpeen.

Mahdollistaja - Mitä ja miksi?

Mahdollistajan tehtävät:

  • Käynnistää ekosysteemin muodostumisen
  • Määrittelee arvolupauksen, strategiset tavoitteet ja eettiset periaatteet
  • Varmistaa, että toiminnalla on omistaja
  • Luo uskottavuuden

Omistaja - Miten arvoa tuotetaan?

Omistajan tehtävät:

  • Ottaa vastuun käytännön toiminnasta
  • Laatii pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman
  • Vastaa ekosysteemin, alustan ja ohjelmointirajapinnan toiminnasta 
  • Kartoittaa toimijat ja sitouttaa ne mukaan dataekosysteemiin

Mahdollistajan ja omistajan yhteiset tehtävät:

  • Laativat ekosysteemin vision tulevaisuuden tavoitetilasta, johon halutaan päästä tietyn ajanjakson kuluessa
  • Arvioivat ja varmistavat rahoituksen määrän

Operoija - Miten dataa jaetaan?

Operoijan tehtävät:

  • Huolehtii alustan teknisestä ylläpidosta ja monitoroinnista. Usein roolia hoidetaan yhteistyössä ulkopuolisen IT-alan yrityksen kanssa.

Omistajan ja operoijan yhteiset tehtävät:

  • Sopivat käytännöistä

Datan tuottaja - Mitä dataa jaetaan?

Datan tuottajan tehtävät:

  • Jakaa asiakastarpeita vastaavaa dataa
  • Ottaa saamansa palautteen huomioon, jotta avattu data tuottaa oikeasti arvoa ja datan hyödyntäjä pystyy rakentamaan sen avulla omia palveluitaan

Operoijan ja datan tuottajan yhteiset tehtävät:

  • Huolehtivat yhdessä, että jaettava data on laadukasta ja yhteentoimivaa

Datan hyödyntäjä - Mitä uutta datalla tehdään?

Datan hyödyntäjän tehtävät:

  • Antaa palautetta datasta datan tuottajalle
  • Tuottaa palveluita datan avulla
  • Luo toiminnalleen arvolupauksen
  • Tuottaa sisällön
  • Hankkii asiakkaat 
  • Jakaa palvelun asiakkaille

Datan tuottajan ja hyödyntäjän yhteiset tehtävät:

  • Toimivat yhteistyössä toistensa kanssa

 

Esimerkiksi Suomi.fi-avoindatassa roolit jakautuvat mallin mukaan seuraavasti:

  • Mahdollistaja: Valtiovarainministeriö, Euroopan unioni
  • Omistaja: Digi- ja väestötietovirasto
  • Operoija: Digi- ja väestötietovirasto
  • Data tuottaja: Suomen julkisen hallinnon organisaatiot, yritykset, kansalaiset
  • Datan hyödyntäjä: Julkisen hallinnon organisaatiot, ohjelmistokehittäjät, media, yritykset, kansalaisjärjestöt, kansalaiset, EU

Julkisen sektorin keräämää ja hallinnoimaa tietoa hyödynnetään usein vain muutamaan laissa määriteltyyn tehtävään vaikka samoille tiedoille voisi olla tarvetta muuallakin. Ekosysteemien ja yhteistyöverkostojen kautta voidaan huomioida tiedon hyödyntäjien tarpeet niin, että tiedot vastaavat hyödyntäjien tarpeisiin. Ekosysteemin syntyminen on mahdollista siten, että tarjotaan hyödyntäjien tarpeisiin vastaavaa ja arvoa luovaa tietoa. Myös lainsäädännöstä tulee velvoitteita, jotka edellyttävät tietynlaisten tietojen jakamista tai avaamista. Lainsäädäntöön voit perehtyä toimintamallin vaiheessa 2.

Esimerkkejä ja tukea ekosysteemien kehittämiseen

Tietoa avaavan organisaation kannattaa tunnistaa jaettavasta tiedosta kiinnostuneita tahoja ja aiheen ympärillä olemassa olevia verkostoja, joihin mennä mukaan. Voit lukea lisää kysynnän tunnistamisesta toimintamallin vaiheesta 4.

Tiedon potentiaaliset hyödyntäjät voivat auttaa organisaatioita avattavan tiedon ja tiedon jakelutavan, esimerkiksi ohjelmointirajapinnan, määrittelyssä. Organisaatiot voivat aktivoida tiedon hyödyntäjiä esimerkiksi kyselyillä, haastatteluilla, työpajoilla, koulutuksilla, luennoilla tai hackathoneilla.  

Hackathonit

Hackathon on tapahtuma, jossa erikokoiset tiimit luovat erilaisia ratkaisuja erikseen määriteltyihin haasteisiin tai toimeksiantoihin. Haasteiden esittäjinä voi toimia esimerkiksi julkishallinnon organisaatio tai yritys. Hackathoniin osallistuvat tiimit muodostuvat yleensä itseohjautuvasti aiheesta kiinnostuneista, erilaisia aloja ja taustoja edustavista henkilöistä.

Hackathonit ovat tyypillisesti kestoltaan muutamia tunteja tai muutamia päiviä ja tiimien tulee saada ratkaisunsa valmiiksi tapahtuman aikana. Usein tapahtuman lopussa haasteiden määrittäjät palkitsevat parhaat ratkaisut.

Hackathonit ovat yleensä ilmapiiriltään rentoja tapahtumia, joissa on hyvä mahdollisuus verkostoitua ja etsiä yhteistyökumppanuuksia. Suomessa eri toimijat ovat järjestäneet hackathoneja aktiivisesti viime vuosina. Hackathonien teemat vaihtelevat suuresti, mutta varsin usein hackathoneissa kannustetaan hyödyntämään avoimia tietoaineistoja, joiden hyödyntäminen on myös tuonut arvokasta lisäarvoa ratkaisujen kehittämiseen. Hackathonien tulokset voivat tuoda avatulle tiedolle julkisuutta ja lisää hyödyntäjiä.

Esimerkkejä Suomessa järjestetyistä avoimen datan tapahtumista

Helsinki Digital Humanities Hackathon

Helsingin yliopisto järjestää vuosittain Helsinki Digital Humanities Hackathonin. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2015 alkaen. 

Tilastokeskuksen Datamenestyjät-kilpailu

Tilastokeskuksen tietoaineistoja hyödyntäville tahoille suunnattu Datamenestyjät-kilpailu tuo yhteiskunnallisia hyötyjä parantamalla datalukutaitoa, edistämällä ja kehittämällä avoimen datan hyödyntämistä sekä edistämällä tietoon perustuvan päätöksenteon edellytyksiä yhteiskunnassa. Kilpailussa etsitään tietoon perustuvia onnistuneita käytännön toteutuksia ja avoimien tietoaineistojen käytön mahdollisuuksia. 

Open Finland challenge

Suomessa järjestettiin useampana vuonna valtakunnallinen avoimen datan ideointikilpailu, jossa pyrittiin tuottamaan avointa yhteiskuntaa edistäviä innovaatioita ja etsittiin ratkaisuja eri teemoihin liittyviin haasteisiin. Kilpailun tuloksena syntyi useita avoimen datan käyttösovelluksia muun muassa Miils-reseptin suunnittelu- ja jakopalvelu (englanniksi) ja The Flow Towards Europe, joka visualisoi pakolaiskriisiä (englanniksi).

 

Apua ekosysteemien kehittämiseen ja hackathonien järjestämiseen saat esimerkiksi seuraavista:

Suomessa hackathoneja järjestäviä tahoja ovat muun muassa Ultrahack ja Junction 

Tunnetuimpia avointa tietoa edistäviä ekosysteemejä ja verkostoja

{API:Suomi}

{API:Suomi} on julkinen ja avoin Facebook-ryhmä, jossa keskustellaan avoimesta datasta, ohjelmointirajapinnoista, API-taloudesta, alan standardeista ja muusta asiaan liittyvästä. Ryhmä on vapaamuotoinen tiedon jakamiseen tarkoitettu alusta. Mukana on yritysjohtajia, asiantuntijoita, virkamiehiä, tutkijoita, kansalaisyhteiskunnan toimijoita, sijoittajia, rajapinta tuote- ja palveluyritysten edustajia.

AvoinGLAM

AvoinGLAM -verkoston tavoitteena on tehdä yhteistyötä kulttuuriperintöorganisaatioiden kanssa sekä edistää kulttuuridatan ja digitaalisten sisältöjen avaamista ja avointen aineistojen hyödyntämistä. AvoinGLAM on osa kansainvälistä OpenGLAM -verkostoa, joka koostuu avoimien sisältöjen ja tiedon kanssa työskentelevistä toimijoista.

Verkostolla on julkinen Facebook-ryhmä Avoin GLAM. AvoinGLAM toimii nykyisin OKFIn alaisuudessa tiiviissä yhteistyössä Wikimedia Suomen kanssa.

Avoin hallinto

Suomi on ollut jäsen kansainvälisessä Avoimen hallinnon kumppanuushankkeessa vuodesta 2013. Hankkeessa kukin maa edistää hallinnon avoimuutta kaksivuotisin toimintaohjelmin.

Valtiovarainministeriö on julkaissut avoimen hallinnon strategian, joka ohjaa avoimen hallinnon työtä Suomessa. Avoimen hallinnon strategiaan voit tutustua tarkemmin Avoimen hallinnon verkkosivulla.

Strategia koostuu neljästä avoimen hallinnon painopisteestä. Strategian konkreettiset painopisteet ohjaavat Avoimen hallinnon toimintaohjelman toimintaa 2020-luvulla.

  • Avoin hallinto on vuoropuhelun vahvistaja yhteiskunnassa.
  • Avoin hallinto edistää kaikkien oikeutta ymmärtää ja tulla ymmärretyksi.
  • Johtaminen ja osaaminen varmistavat kaikkien mahdollisuuden osallisuuteen.
  • Suomi on avoimen hallinnon aktiivinen edistäjä kansainvälisesti.

Myös avoin data on yksi avoimen hallinnon teemoista, sillä se lisää hallinnon toiminnan läpinäkyvyyttä ja ehkäisee korruptiota. Tutustu aiheeseen tarkemmin Avoimen hallinnon verkkosivuilla.

Creative Commons Suomi

Creative Commons Suomi (CCFI) on verkosto, joka edustaa globaalia Creative Commons -verkostoa Suomessa. CCFI toimii OKFI:n alaisena.

CCFI hallinnoi creativecommons.fi-sivustoa ja on koordinoinut Creative Commons -lisenssien eri versioiden suomenkielisten käännösten laatimisen.

Fairdata-verkosto

Fairdata-verkosto parantaa yhteistyötä ja tiedonkulkua Fairdata-palvelukokonaisuutta hyödyntävien organisaatioiden sekä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n välillä. Fairdata-palvelut ovat opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoamia palveluita digitaalisten aineistojen hallintaan. Fairdata-palvelut mahdollistavat tutkimusaineistojen ja niihin liittyvän kuvailutiedon hyvän hallinnan, turvallisen säilytyksen sekä löydettävyyden. CSC toteuttaa ja ylläpitää Fairdata-palveluita. Verkoston toimintaan ovat tervetulleita osallistumaan kaikki Fairdata-palveluiden käytöstä ja kehityksestä kiinnostuneet. 

Finnish Open Data Ecosystem -ryhmä

Facebook-ryhmä Finnish Open Data Ecosystem (FODE) on vuonna 2009 perustettu, OKFIn hallinnoima, julkinen ryhmä, joka on avoin kaikille avoimesta datasta kiinnostuneille. Kyseessä on Suomen suurin avoimen tiedon Facebook-ryhmä, jossa on noin 5000 jäsentä.

Fintrafficin liikenteen dataekosysteemi

Laaja joukko liikennealan toimijoita on Fintrafficin kutsusta rakentamassa yhdessä dataan pohjautuvaa liikenteen ekosysteemiä. Tavoitteena on muun muassa parantaa tiedon yhteentoimivuutta avoimilla rajapinnoilla. Toimijoiden yhteistyöllä tavoitellaan sekä kotimaiseen että kansainväliseen markkinaan tarjottavia kilpailukykyisiä ja skaalattavia liikenne- ja liikkumispalveluita, jotka mahdollistavat liikennemuotoja yhdistäviä turvallisia, vähäpäästöisiä ja käyttäjälähtöisiä matka- ja kuljetusketjuja.

Lue lisää liikenteen dataekosysteemistä

HRI Loves Developers

HRI Loves Developers on pääkaupunkiseudun avoimesta datasta kiinnostuneille kehittäjille suunnattua viestintä- ja yhteistyötoimintaa, jota koordinoi pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen avoimen datan palvelu Helsinki Region Infoshare. Toiminnan yhtenä viestintäkanavana toimii julkinen HRI Loves Developers -Facebook-ryhmä. HRI järjestää kaikille avoimia, johonkin tiettyyn teemaan keskittyviä kehittäjätapaamisia 4–5 kertaa vuodessa. Tutustu tarkemmin pääkaupunkiseudun kaupunkien kehittäjäyhteistyöhön.

Kehittäjätapaamisten lisäksi HRI tekee kurssi- ja luentoyhteistyötä pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kanssa. HRI:n asiantuntijat ovat pitäneet korkeakouluissa monia yksittäisiä luentoja avoimesta datasta ja avoimista paikkatiedoista sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Lisäksi HRI on tehnyt useiden vuosien ajan kurssiyhteistyötä Metropolia AMK:n kanssa. Lukukauden mittaisella kurssilla opiskelijat tekevät pienissä ryhmissä mobiilisovelluksia annettuihin teemoihin tai datoihin liittyen.

KIRAHub – rakennetun ympäristön innovaatioekosysteemi

KIRAHub on kiinteistö- ja rakentamisalan ekosysteemi, jonka visiona on tehdä Suomesta rakennetun ympäristön kestävän digitalisaation edelläkävijä. KIRAHub kerää yhteen ja kehittää myös itse tarvittavia alustoja toimialan kestävän digitalisoitumisen vauhdittamiseksi kuten Urban3-ekosysteemitila, kansainvälinen WDBE-konferenssi ja kaikille avoin keskustelufoorumi KIRAHVI.

Kuntaliitto

Suomen Kuntaliitto on kuntasektorin edunvalvoja, kehittäjäkumppani sekä asiantuntija- ja tietopalvelujen tarjoaja, jonka jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit. Toiminnassa ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, muut kuntayhtymät sekä kuntataustaiset osakeyhtiöt. Suomen kunnat ovat itsenäisiä tiedon tuottajia ja hyödyntäjiä. Etenkin pienille kunnille Kuntaliitto ja sen tarjoamat ohjeet, oppaat, koulutukset ja palvelut ovat keskeisen tärkeitä datan avaamisen mahdollistamiseksi. Lisätietoja Kuntaliiton palveluista

Kuntien avoin data -ryhmä

Kuntien avoin data Facebook-ryhmä on julkinen kuntien datan ja tiedon avaajien tarpeisiin perustettu verkosto. Ryhmässä kunnat ja kuntien kanssa yhteistyötä tekevät muut tahot, kuten korkeakoulut, yritykset, muut viranomaiset ja erilaiset yhteisöt tai yksittäiset ihmiset voivat jakaa tietoa, kysyä jos joku tiedon avaamiseen liittyvä asia askarruttaa, neuvoa kaveria tiedon äärelle, etsiä yhteistyökumppaneita ja antaa toisilleen vertaistukea tiedon ja hallinnon avaajina kunnassa. Ryhmän ylläpidosta vastaa Suomen Kuntaliiton ao. asiantuntijat.

Open and Agile Smart Cities -verkosto

Kansainvälinen Open and Agile Smart Cities (OASC) -verkosto (englanniksi) luo perustan datapohjaiselle yhteistyölle, jolla edistetään yhteentoimivia ratkaisuja, yritysten innovaatiotoimintaa ja älykkäiden palvelujen syntymistä. Vuonna 2015 perustetussa verkostossa on mukana kaupunkeja muun muassa Suomesta, Tanskasta, Belgiasta, Espanjasta ja Brasiliasta. Tavoitteena on, että kaupungeissa voidaan rakentaa palveluja, jotka pohjautuvat aitojen käyttäjäkokemusten perusteella valittuihin yhteneviin ohjelmointirajapintoihin ja tietomalleihin.

Open Knowledge Finland

Open Knowledge Finland ry eli Avoin tieto ry (OKFI) on vuonna 2012 perustettu, voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää tiedon avaamista ja hyödyntämistä. Yhdistys toimii kansainvälisen Open Knowledge -verkoston kumppaniyhdistyksenä Suomessa. Yhdistys on muutaman sadan jäsenen, tusinan yhteisön sekä muutaman tuhannen henkilön verkosto, johon kuuluu aktiivinen noin 40 ammattilaisen ja aktivistin ydintiimi, joka edistää yhdistyksen tavoitteita sekä projektien että vaikuttamisen kautta.

TIEKE ry

Tietoyhteiskunnan Kehittämiskeskus ry (TIEKE) on riippumaton, voittoa tavoittelematon suomalainen yhdistys, jonka tehtävänä on koota tietoyhteiskunnan toimijoita kehittämään suomalaisen tietoyhteiskunnan käytäntöjä kansalaisten ja elinkeinoelämän parhaaksi. Yhdistyksen jäseninä on sekä yksityisiä yrityksiä että julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioita. TIEKE keskittyy digitaalisen osaamisen kehittämiseen, digitaalisten toimintaprosessien edistämiseen ja Vaikuttaja-Verkottaja-Vauhdittaja-toimintaan. TIEKE organisoi verkostotoimintaa, joka tunnistaa kehityssuuntia ja digitaalisia yhteiskuntakehittämisen tarpeita ja vauhdittaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja haluttua kehitystä. 

Tieteellisten seurain valtuuskunta

Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) koordinoi kansallista Avoimen tieteen ja tutkimuksen strategiaa ja sen sisältämiä linjauksia, suosituksia ja ohjeita. Nämä ohjaavat hyvin voimakkaasti korkea-asteen oppilaitosten sekä tutkimuslaitosten tiedon avaamista (tutkimusartikkelit, opetusmateriaalit, opetuskäytännöt, toimintakulttuuri). TSV:n työ on tuonut yhteen valtakunnallisesti muun muassa tutkijoita, yliopistokirjastoja, tieteellisiä seuroja ja valtion virastoja. Lisätietoja avoimen tieteen sivustolla.

Varsinais-Suomen avoimen tiedon verkosto 

Avoimen tiedon verkoston tavoitteena on tiedon mahdollisimman avoin saatavuus lounaisessa Suomessa. Tärkeinä päämäärinä ovat alueen kehittämisen ja päätöksenteon tietoperustan vahvistaminen, kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja liiketoiminnan edellytysten parantaminen. 

Verkoston keskiössä ovat Lounaistieto, Turun kaupunki ja Turku Science Park Oy, ja mukana on edustajia myös muista paikallisista organisaatioista. Verkostoon ovat tervetulleita mukaan kaikki aihepiiristä kiinnostuneet, kuten kuntien ja muun julkishallinnon sekä oppilaitosten ja yhdistysten edustajat, yrittäjät ja sovelluskehittäjät. Verkosto edistää laajasti paikkatietojen ja avoimen datan hyötykäyttöä. Tutustu tarkemmin Varsinais-Suomen avoimen tiedon verkostoon.

Viranomaisten avoin verkosto

Viranomaisten avoin verkosto on julkinen Facebook-ryhmä, joka on syntynyt halusta ylittää rajoja ja uudistaa julkishallintoa avoimeksi ja tehokkaaksi mahdollistajaksi. Verkosto on muutosagenttien kohtaamispaikka, tiedon markkinatori, ideoiden vaihdanta-alue ja villien visioiden sparrausrinki.

Wikimedia Suomi ry

Wikimedia Suomi eli WMFI on kansainvälisen Wikimedia-säätiön suomalainen kumppaniyhdistys, joka koordinoi suomenkielisiä Wikimedia-hankkeita (kuten Wikipediaa, Wikiopistoa, Wikikirjastoa). Koska kaikki Wikimedia-projektit perustuvat avoimeen tietoon, on WMFI keskeinen avoimen tiedon hyödyntäjä. Avoimen datan osalta tärkein Wikimedia-projekti on Wikidata. 

Tukimateriaalia aiheeseen

Tästä osiosta löydät tukimateriaalia vaiheen aiheisiin liittyen.

Koulutuksia englanniksi data.europa.eu:n sivuilla: