Uomaverkosto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Aineiston pohjalta on SYKEssä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Aineistoon on lisätty uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologiset yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja. Uomaverkosto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Uomaverkosto-aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Uomaverkosto on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/ranta10.pdf https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ranta10-rantaviiva-1-10-000 River Network River network is based on the topographic database of the National Land Survey of Finland in scale of 1:5 000-1:10 000 from years 2000-2008. The continuous network has been created in Finnish Environment Institute (SYKE) by combining rivers to the central lines through polygon rivers and lakes. The dataset includes also unique river codes and lake codes. The river network includes all river segments with catchment areas larger than 10 km². Other, smaller rivers with smaller catchment areas are also included in case they are considered significant for water management tasks (e.g. WFD). The change from one river segment to another, with unique river code and information, is located at the junction of the river network. The river code also changes at a connection point of a river segment and a lake. The river network has been created such a way that all parts of the network are linked topologically to each other and have a correct flow direction so that the dataset can be used for analyzing the network. River network is dataset owned by SYKE and has same copyright and ownership conditions as other similar datasets owned by SYKE. SYKE applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. River network is developed to serve a wide variety of tasks related to water management, scientific research, water conservation and national and international reporting as well as associated information management. Uomaverkosto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Aineiston pohjalta on SYKEssä laadittu yhtenäinen topologisesti eheä viivamainen uomaverkosto, joka sisältää aluemaisten jokien ja järvien läpi kulkevat pseudokeskilinjat sekä pienempien jokien viivat, jotka ovat uomaverkoston varrella. Uomaverkostoon on valittu mukaan kaikki yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat virtausreitit. Yläpuolisten valuma-alueiden koon mallintamisessa on hyödynnetty MML:n 25m korkeusmallia, jonka virtausreittejä on korostettu Ranta10-aineiston avulla hydrologisen mallinnuksen tarkkuuden parantamiseksi. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. SYKEssä on korjattu mtk:ssa olevia topologiavirheitä (mm. katkeamat), jotta on saatu luotua topologisesti eheä verkosto. Alueelliset ympäristökeskukset ovat tarkistaneet mallinnetun uomaverkoston virtaussuuntien ja -reittien osalta sekä täydentäneet verkostoa vesienhoidollisesti merkittävillä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavilla uomilla. Uomille on laskettu yksilöllinen uomatunnus ja muut uomatiedot. Aineiston päivityksessä 14.9.2021 ominaisuustietotaulun sisältö on muuttunut (puuttuvat ominaisuustiedot täydennetään myöhemmin). The river network is based on the shoreline data taken from the topographic database of the National Land Survey of Finland (NLS) in the scale of 1:5 000-1:10 000. The source data is from years 2000-2008, after which the geometry data has not been updated. The topological errors of the database have been corrected by SYKE to create a river network. The river network dataset has been completed in SYKE by adding central lines through polygon rivers and lakes. The river network includes all river segments with catchment areas larger than 10 km². These were chosen in a hydrological modeling process using 25m DEM of NLS enhanced with Ranta10. Local ELY-centers have verified modeled river network and added river segments considered significant for water management tasks (e.g. WFD). The dataset also includes spatial and physiographic values calculated for individual rivers. Data was updated on 14.9.2021. The contents of an attribute table was changed (missing attributes will be added later).

Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Tällaisia luontotyyppejä on Euroopassa noin 200 ja lajeja noin 700. EU:n jäsenmaat ehdottavat alueitaan Natura 2000 -verkostoon. Näitä luontodirektiivin (direktiivi 92/43/ETY) mukaisia alueita kutsutaan SCI-alueiksi. Lopullisen päätöksen verkostosta tekee Euroopan komissio. Päätöksen jälkeen jäsenmaa määrittelee verkostoon otetut alueet erityisten suojelutoimien alueiksi (SAC-alueiksi). Niillä toteutetaan kyseisten luontotyyppien ja lajien kannalta tärkeitä suojelutoimenpiteitä. Lisäksi verkostoon kuuluu lintudirektiivin (direktiivi 2009/147/EY) mukaisia erityisiä suojelualueita (SPA-alueet), jotka jäsenmaat valitsevat itse ja ilmoittavat komissiolle. Kohteiden suojelu perustuu Euroopan yhteisön luonto- ja lintudirektiiveihin, kohteiden suojeluperusteista käytetään seuraavia lyhenteitä: SPA = Special Protection Areas, Lintudirektiivin mukaiset erityiset suojelualueet SAC= Special Areas of Conservation, Erityisen suojelutoimien alue luontodirektiivin mukaisesti SCI = Sites of Community Importance, Jäsenvaltion ehdotus luontodirektiivin perusteella suojeltavaksi alueeksi. Natura2000- paikkatietokanta sisältää Suomen Natura2000-verkoston kohteet sekä lisäksi syyskuussa 2016 kuultavana olleet täydennyskohteet (Ehdotus Suomen Natura 2000-verkostoehdotuksen täydentämisestä). Nämä täydennyskohteet on hyväksytty osaksi Suomen Natura2000 verkostoa Valtioneuvoston päätöksellä 5.12.2018. Paikkatietoaineistossa on omana tasonaan SPA- kohteet, SAC-kohteet ja SCI-kohteet. SAC-kohteet ovat geometrialtaan joko aluemaisia, viivamaisia tai molempia (ns. jokikohteet). Aineisto muodostaa myös vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukaisen suojelualuerekisterin, kullekin Natura-kohteelle on lisätty tieto siitä, onko kohde vesipuitedirektiivin mukainen suojelualue. Aineiston kohdeluokat: Natura 2000 - SCI Manner-Suomi - Ehdotus erityisten suojelutoimien alueeksi Natura 2000 - SAC Manner-Suomi aluemaiset - Erityisten suojelutoimien alue, aluemainen Natura 2000 - SAC Manner-Suomi viivamaiset - Erityisten suojelutoimien alue, viivamainen Natura 2000 - SPA Manner-Suomi - Erityinen suojelualue Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden suojelua on tarkoitus toteuttaa mm. luonnonsuojelulain, erämaalain, ulkoilulain, maa-aineslain, koskiensuojelulain, vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineisto kuvaa Suomen Natura2000 verkoston alueet. Aineiston avulla on tuotettu virallisten päätösasiakirjojen kartat. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/natura.pdf http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Naturaalueet Natura 2000 areas The European Union (EU) is seeking to ensure biodiversity by conserving natural habitats and wild fauna and flora in the territory of the Member States. One of the most important means towards this goal is the establishment of the Natura 2000 protected area network under the Habitats Directive. Natura 2000 network ensures the conservation of biotopes and habitats of species requiring designation of Special Areas of Conservation listed in the Annexes of the Habitat's Directive. Each EU Member State prepares a national list of proposed Sites of Community Importance (SCIs) for the European Commission. Criteria for the selection of these sites are included in the Annex III of the Habitat Directive. European Commission screens the proposed lists with help from the European Topic Centre for Biological Diversity (ETC-BD) of the EEA and Member States, to assess the quality and completeness of the information. The final decision of the proposed areas is done by the Council of the European Union or by the European Commission. Besides the SCIs the Natura 2000 network includes Special Areas of Conservation (SPAs) listed in the Birds Directive. The SPA areas are selected and announced to the Commission by the Member States. The conservation of protection sites belonging to the Natura 2000 network is implemented in accordance to the Nature Conservation Act, Outdoor Recreation Act, Land Extraction Act, Rapid Protection Act, Water Act and Environmental Protection Act. The protection of the sites is based on the EU Nature and Birds Directives. The following acronyms are used for the sites: SPA = Special Areas of Conservation, areas protected accordance to the Bird Directive SAC = Special Areas of Conservation, areas protected accordance to the Nature Directive SCI = Sites of Community Importance, areas protected accordance to the Nature Directive. Dataset covers all Natura areas included in the Reclamation of the Government. Natura areas located in Ahvenanmaa are not included. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published. Ensimmäinen Natura2000-paikkatietoaineisto julkaistiin vuonna 1998 ja se sisälsi 20.8.1998 tehdyn valtioneuvoston päätöksen mukaiset kohteet. Aineistoa on sen jälkeen muokattu ja täydennetty uusien päätösten mukaiseksi. Valtioneuvosto päätti Suomen ehdotukseen sisältyvistä alueista 20.8.1998 ja täydensi päätöstä 25.3.1999 Espoon kohteiden osalta. EU-komission pyynnöstä ehdotusta täydennettiin myös valtioneuvoston päätöksellä 8.5.2002. Korkeimman hallinto-oikeuden valtioneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi palauttamista alueista valtioneuvosto teki päätöksen 22.1.2004. Lisäksi valtioneuvosto päätti Natura-verkoston täydentämisestä 2.6.2005. Valtioneuvosto tarkisti 23.11.2006 Kesonsuon-Syväysjoen Natura-alueen suojeluperusteita. Natura-verkoston täydentämisestä valtioneuvosto teki päätöksen 1.3.2012. Ympäristöministeriön asetuksella (354/2015) Natura 2000 –verkostoon kuuluvien alueiden luettelosta on nimetty Euroopan komission hyväksymät verkostoon kuuluvat alueet erityisten suojelutoimien alueiksi (SAC-alueiksi). Aineistossa on mukana myös kohteita, joita Suomi ehdottaa uusiksi täydennyskohteiksi Natura2000verkostoon. Nämä täydennyskohteita koskeva kuuleminen järjestettiin syyskuussa 2016. Ja ne hyväksyttiin osaksi Suomen Natura2000 verkostoa valtioneuvoston päätöksellä 5.12.2018. Täydennyskohteet voivat olla joko SCI tai SPA-alueissa ja kohteiden lisätietokentässä on maininta tästä. Natura-alueet paikkatietoaineisto on alunperin tuotettu alueellisissa ympäristökeskuksissa digitoimalla alueiden rajaukset kuvaruudulla. Tausta-aineistona on pääasiassa käytetty kulloinkin saatavilla olevia peruskarttoja. Ensimmäiset rajaukset tehtiin vuosina 1996-1997. Tämän jälkeen aineistoja on täydennetty vuosina 1999, 2002, 2004, 2006 ja 2012. Aineiston avulla on tuotettu mm. ns. kuulemiskartat (mittakaavassa 1: 20 000 – 1: 50 000) kuntien ilmoitustauluille sekä valtioneuvoston päätösasiakirjoihin liitetyt ns. A4- kohdekartat. Nämä alueiden rajauskartat on toimitettu paperisina myös EUlle. Paperiset kartat ovat lainvoimaiset ja sitovat, kun taas digitaalisella aineistolla ei ole vastaavaa statusta. Digitaalista aineistoa ei ole päivitetty vastaamaan uudempia peruskarttoja. Rajauksia ei ole myöskään täsmennetty kiinteistörajoihin kokonaisuudessaan, mutta muutamia korjauksia on tehty. Natura 2000 dataset has been digitized from the screen based on the available topographic base maps. Digitization has been done by Regional Environment Centres. First delineations were done during 1996-1997. After this the Natura 2000 network has been amended on 1999, 2002, 2004, 2006, 2012 and 2018. The dataset was used for production of maps for administrative hearing (in scales 1:20000 – 1:50000) for the counties notice boards as well as decision documents for the Council of Ministers. These decision maps with area delineations were delivered to the EU in a paper form, since the paper map document is legally binding unlike the digital map. Digital dataset has not been updated to match recent base maps and the protection area boundaries are not aligned with the property boundaries of the cadastral maps.

CORINE Land Cover 2018 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä vuonna 2018. SYKEssä EU:n Copernicus Land -hankkeessa tuotettiin Suomen alueelta maanpeiteaineistot sekä laadittiin maanpeitteen muutoksia välillä 2012-2018 kuvaavat aineistot. Aineistot luotiin kahdella tarkkuustasolla: toinen EU-vaatimusten mukaisesti ja toinen kansalliseen käyttöön. Aineisto koostuu rasterimuotoisesta paikkatietokannasta (erotuskyky 20 * 20 m) ja vektorimuotoisesta paikkatietokannasta, jossa pienin maastossa erottuva alue on vähintään 25 ha ja kapeimmillaan 100 metriä. Kansallisen muutosaineiston 2012-2018 pienin kuvio on 0,5 ha ja eurooppalaisen 5 ha. Aineisto on tuotettu SYKEssä olemassa oleviin paikkatietoaineistoihin sekä satelliittikuvatulkintaan perustuen. Vektoriaineisto tuotettiin yleistämällä rasteriaineistoa EEA:n CORINE-sääntöjen mukiseksi. Vektoriaineistoissa maankäyttöä/maanpeitettä kuvataan kolmitasoisella hierarkisella luokittelulla. Viisi pääluokkaa (rakennetut alueet; maatalousalueet; metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat; kosteikot ja avoimet suot sekä vesialueet) jaetaan toisella tasolla yhteensä 15 alaluokkaan.. Kolmannella luokittelutasolla luokat jaetaan edelleen yhteensä 44 alaluokkaan. Rasteriaineistossa on joidenkin luokkien kohdalla vielä neljännen tason kansallisia luokkia. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Vektoriaineisto, jossa minimikuviokoko on 25 ha/muutos 5 ha, on tuotettu Euroopan ympäristövirastolle. Tarkempi 20 m resoluutiolla oleva rasteriaineisto ja 1 ha muutosaineisto on tarkoitettu kansalliseen käyttöön kuvaamaan maanpeitettä/maankäyttöä. Aineistoja voidaan käyttää paikkatietoanalyysien lisäksi myös taustakarttoina. Lisätietoja: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuottaminen_CORINE_Land_Cover_2018_hankkeessa_ja_Copernicus_Land__aineistojen_validointi_Suomessa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/CorineMaanpeite2018.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/CorineMaanpeite2018Luokat.xls https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/CorineMaanpeite2018Luokkakuvaus.pdf CORINE Land Cover 2018 dataset provides information on Finnish land cover and land use on 2018, and its changes from 2012 to 2018. The data was produced as a part of EU Copernicus Land project. The dataset includes several spatial layers: • CLC raster (resolution of 20x20 m) • CLC vector (minimum mapping unit 25 hectares and minimum width 100 m). • Change vector (minimum mapping unit 5 hectares) • Change raster (minimum mapping unit 0,5 hectares) The dataset has been produced in Finnish Environment Institute (SYKE), based on automated interpretation of satellite images and data integration with existing digital map data. The vector dataset was produced from raster data by generalization according to the CORINE 2018 project class definitions. The nomenclature of the vector data has 3 hierarchy levels. The first level classes are: artificial surfaces, agricultural areas, forests and seminatural areas, wetlands and water. The second level has 15 classes and the third level 44 sub-classes. The raster dataset has an additional fourth, national class in some of the sub-classes. SYKE applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. Data was produced with funding by the European Union. Copyright Copernicus Programme. SYKE has undertaken to distribute the data on behalf of EEA under Specific Contract No 3436/R0-Copernicus/EEA.56936 implementing Framework service contract No EEA/IDM/R0/16/009/Finland. SYKE accepts no responsibility or liability whatsoever with regard to the content and use of these data. The vector land cover dataset (25 ha) and the change dataset (5 ha) were produced for the European Environment Agency as a part of EU Copernicus Land project for harmonized land cover maps and statistics in Europe. The more specific raster dataset (20 m x 20 m) and the change (0,5 ha) were produced for national use to provide information on Finnish land cover and land use. The datasets can be used in analyses and as background maps. The source material is generally from years 2016-2017. CLC2018-luokkien muodostamiseen on käytetty useita eri paikkatietoaineistoja, tärkeimpinä Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta, Liikenneviraston Digiroad, Digi- ja väestötietoviraston Väestötietojärjestelmä (Rakennus- ja huoneistorekisteri), Maaseutuviraston peltolohkot vallitsevan kasvin mukaan, EU/Copernicus-ohjelman Imperviousness2015-aineisto sekä CLC2012. Paikkatietoaineistoista saatu maankäyttö ja maaperätieto yhdistettiin Image 2017 -satelliittikuvilta (Sentinel 2) tulkittuihin maanpeitetietoihin. Tulkinnassa hyödynnettiin lisäksi mm.Luonnonvarakeskuksen VMI2015-aineistoa, Metsäkeskuksen laserkeilausaineistoa, digitaalista korkeusmallia ja maaperää kuvaavia teemoja Maastotietokannasta. Lisäksi muutamia luokkia tulkittiin satelliittikuvilta manuaalisesti digitoimalla, kuten golfkentät. Lopputuloksena saatiin rasterimuotoinen paikkatietoaineisto 20 metrin pikselikoolla. Several spatial datasets have been used to compile Finnish CLC2018 classes, most notably The Topographic Database of Finland, Digiroad (digital road database of Finland), Building and dwelling register, Finnish Land Parcel Information System, CLC2012. Land cover and land use information gathered from these sources was integrated with land cover data interpreted from satellite images. The satellite image mosaic used in producing CLC2018 (IMAGE2017) was compiled from ESA Sentinel 2 a+b MSI instruments, with 10*10 m resolution. In the satellite image interpretation process National Forest Inventory data (from Finnish Forest Research Institute), Biotope data (from Metsähallitus), Digital Elevation Model and Soil Information from Topographic Database were also used. In addition, some classes were manually interpreted from the satellite imagery. As a result of combining all these datasets was a spatial database in raster format with 20 m pixel size.

Väestötietojärjestelmästä on poimittu erilliset etunimiä ja sukunimiä koskevat nimiluettelot ja nimien kappalemääräiset esiintymät väestötietojärjestelmässä. Tietosuojasyistä etunimiä, joita on alle viisi kappaletta ja sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä luetteloissa. Etunimiaineisto on jaettu miesten ja naisten nimiksi sen mukaisesti, miten nimet esiintyvät väestötietojärjestelmässä eri sukupuolta olevilla henkilöillä. Etunimistä on muodostettu erilliset miesten ja naisten nimiä koskevat luettelot, joissa on erikseen nimien lukumäärät yhteensä kaikkina etuniminä, ensimmäisenä etunimenä tai muuna kuin ensimmäisenä etunimenä. Sukunimiaineistossa on lueteltu sukunimet esiintymien lukumäärän mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Nimiaineistot on muodostettu suomalaisten voimassaolevien nimien pohjalta, joten niissä on huomioitu väestötietojärjestelmään rekisteröityjen elossa olevien Suomessa tai ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten nimistö. Ulkomaiden kansalaisten, kuolleiden henkilöiden nimiä tai henkilöiden entisiä nimiä ei ole huomioitu. Välinimet on laskettu aineistossa etunimiksi, samoin erisnimen sisältävät patronyymit ja matronyymit kuten Matinpoika tai Maijantytär. Sen sijaan patronyymejä, jotka ainoastaan viittaavat toiseen erisnimeen olematta itse erisnimiä kuten ibn, bin, ben ei ole aineistossa lueteltu. Nimen kirjoitusasusta riippuen mm. nimen vokaalipaino voi olla eri kohdassa. Nämä painotukset ovat näkyvillä aineistossa, jolloin esim. Viren ja Virén esiintyvät aineistossa omina niminään. Myös avioliiton kautta syntyneet yhdistelmänimet, esim. Korhonen-Virtanen, esiintyvät aineistossa tässä yhdistelmämuodossa, mikäli niitä on yli 20 kappaletta. Nimiaineistot on poimittu 9.8.2021. Nimiaineistot ovat Microsoft Excel-tiedostomuodossa. Etunimien lukumäärät lajittelun mukaan on esitetty eri välilehdillä.

Vaalikoneessa on mukana 1855 ehdokkaan vastaukset. Avoimen datan saa käyttöönsä CSV-taulukkona oheisesta linkistä tai rajapinnan kautta. CSV-taulukon tietoja pystyy tarkastelemaan millä tahansa taulukkolaskentaohjelmalla. Rajapinnan käyttö vaatii API-avaimen, jonka saa käyttöohjeineen laittamalla sähköpostia osoitteeseen vaalikone.tuki@yle.fi. Vaalikonedata julkaistaan Creative Commons -lisenssillä. Tämä tarkoittaa, että vaalikoneen vastaustietoja saa käyttää uusien teosten osana, kunhan lähde mainitaan. Toivomme, että tietoa hyödynnettäessä linkitetään selvästi joko tähän artikkeliin http://yle.fi/uutiset/yle_julkaisee_vaalikoneen_vastaukset_avoimena_datana/7869597 tai Yle Uutisten etusivulle. Vaalikoneeseen vastaaminen on päättynyt. Vaalikoneen julkaisun jälkeen joillekin ehdokkaille on harkinnan mukaan annettu lisäaikaa vastaamiseen. Yksi on keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, joka sai vastata vaalikoneeseen vielä maanantaina poikansa kuoleman vuoksi. Vaalikonedata sisältää myös niiden ehdokkaiden nimet, jotka eivät vastanneet vaalikoneen kysymyksiin mutta jotka osallistuivat Ylen Vaaligalleria-tenttiin.

**Miten aineisto on koottu?** MOT:n määritelmä yritystuista on peräisin TEM:n omasta Yritystukiselvityksestä (7/2012). Aineistoon on yhdistetty ne TEM:n, Tekesin, Liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston, Energiamarkkinaviraston ja Maan- ja metsätalousministeriön suorat yritystuet, jotka lain mukaan ovat julkisia. Tietokannasta on olemassa myös päivitetty versio MOT yritystuet 2010-2016. https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/mot-yritystukiaineisto-2010-2016 **Mitä Yleisradion MOT:n yritystukiaineisto sisältää?** Aineistoon on koottu yhteen tiedot eri yritystukien maksatuksista useiden vuosien ajalta. Aineisto sisältää tiedot yli 7,5 miljardin euron arvoisten suorien yritystukien kohdentumisesta. Julkaisimme tiedot vuoden 2011 ja sitä aiemmin maksetuista tuista syksyllä 2012, sen jälkeen aineistoa on päivitetty vuosittain. Summat kuvaavat rahaa, joka on todellisuudessa siirtynyt yritysten tileille. Huomaa, että eri tukimuotojen aikasarjat ovat hiukan eri mittaisia. Vuodesta 2008 alkaen mukana ovat kaikki tärkeimmät tuet, joten vertailu antaa luotettavan kuvan tukien kehityksestä. *Tarkempi erittely eri tukimuodoista ja aikasarjojen pituuksista sekä muuta lisätietoja ja ohjeita liitteenä.*