Avoindata.fi

Suomen kaikki avoin data yhdestä paikasta.

1869

Tietoaineistoa

Näytä kaikki →

781

Tuottajaa

Näytä kaikki →

73

Käyttösovellusta

Näytä kaikki →

Tietoaineistot

Pohjois- ja Keski-Euroopan lumenpeittoala 2014 alkaen / Fractional Snow Cover for the Northern and Central Europe since 2014

MUOKATTU 17.06.2021
**[FI]** Satelliittikuvilta seurataan Pohjois- ja Keski-Euroopan lumenpeittoalaa päivittäin Terra satelliitin MODIS (Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer) -instrumentin aineistoa hyödyntäen. Pohjoisimmilta alueilta ei saada tietoa lumipeitteestä kaamosaikaan vähäisen valon vuoksi. Myös pilvet estävät näkyvyyden maan pinnalle ja lumenpeittoala saadaan vain pilvettömiltä alueilta. Lumikartta kertoo 500 metrin pikselikoossa lumen peittämän alueen prosentteina pikselin pinta-alasta. Lumen peittoalatieto saadaan SYKEssä kehitetyn SCAmod -menetelmän 1) avulla. SCAmod perustuu reflektanssimalliin, jossa satelliitin vihreän valon alueelta mittaama heijastussuhde eli reflektanssi kohteesta ilmaistaan lumenpeittoalan ja mahdollisesti maanpintaa peittävän puuston latvuksen läpäisevyyden eli transmissiivisyyden funktiona. Reflektanssimallin muoto perustuu 1.asteen säteilynkuljetusyhtälöön 2), jossa huomioidaan auringon säteilyn kulku metsän läpi kahdesti; matkallaan alas se sekä vaimenee että osittain heijastuu puustosta, osa siitä pääsee maan pinnalle ja heijastuu siitä satelliitin suuntaan, jälleen matkallaan vaimentuen toisen kerran. satelliitin mittaamasta takaisin palanneesta säteilystä saadaan mallin avulla siten "lumi maan pinnalla" -tieto. Tämä lähestymistapa mahdollistaa melko tiheidenkin metsien tapauksessa maan pinnan lumenpeittoprosentin estimoinnin. Kuitenkin metsät ovat heijastus ja vaimennusominaisuuksiltaan niin monimutkaisia, että lumenpeittoala tieto varsinkin tiheiden metsien tapauksessa on epätarkempaa kuin metsättömien alueiden tapauksessa. Aineisto koostuu vuodesta 2014 alkaen tehdyistä päivittäisistä lumenpeittoala tulkinnoista. Aineisto julkaistaan myös Copenicus Cryoland-palvelussa, osana Copernicus Land monitoring Services – kokonaisuutta, joka on tältä osin suoraa jatkumoa EU:n FP7-CryoLand projektin tuloksena syntyneestä palvelusta. http://neso1.cryoland.enveo.at/cryoclient/ Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). *** **[EN]** SYKE monitors daily Fractional Snow Cover (FSC) over Northern and Central Europe from Terra/MODIS (Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer) data. Although service is running throughout the year, the northernmost areas are not mapped due to the polar darkness during deep winter season. Another factor preventing the information is cloud cover, which obstructs the view from satellite sensor to the surface of the earth. Hence cloudy pixels are masked in the FSC-products. FSC map provides information of the percentage of snow-covered ground of the total pixel area, which is 500m × 500m. FSC is derived using the SCAmod method developed at SYKE 1). SCAmod is based on a reflectance model which expresses the observed reflectance as a function of FSC and forest canopy transmissivity. Reflectances of snow, snow-free ground and forest canopy serve a model parameters. The reflectance model originates from the zerotth order radiative transfer model, where solar irradiation is attenuated twice in its way trough the forest canopy, while part of it is reflected by the canopy and part is reflected by the ground surface, either snow or snow-free 2) . The inversion of the reflectance model gives the FSC from the reflected signal measured at satellite level. As the reflectance model includes the effect of forest into the reflected radiation, the gained information is specifically FSC on the ground, in contrast to viewable FSC where snow only on the canopy is estimated. The SCAmod approach enables the estimation of FSC also in the case of dense forests, although its accuracy is the lower the denser the forest. SYKE FSC database comprises daily FSC maps from year 2014 onwards. The products are also available through Copernicus Service CryoLand as a part of Copernicus Land Monitoring Service portfolio. The current service was originally developed in the EU FP7-project CryoLand. http://neso1.cryoland.enveo.at/cryoclient/ *** ## Viitteet / References 1) Metsämäki, S., Anttila, S., Huttunen, M., Vepsäläinen, J. (2005). [A feasible method for fractional snow cover mapping in boreal zone based on a reflectance model.](https://doi.org/10.1016/j.rse.2004.11.013) Remote Sensing of Environment, Vol. 95 (1):77-95. 2) Sari Metsämäki (2013): [A fractional snow cover mapping method for optical remote sensing data, applicable to continental scale.](http://kirjasto.ymparisto.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=155054&SQS=1:SYEN:1:0:5:15::HTML&PL=0 ) Monographs of the Boreal Environment Research, ISSN 1239-1875 ; 43 ISBN 978-952-11-4201-7 (print); 978-952-11-4202-4 (pdf) Helsinki : Suomen ympäristökeskus, 2013. 3) Metsämäki, S., Mattila, O.-P., Pulliainen, J., Niemi, K., Luojus, K., Böttcher, K. (2012). [An optical reflectance model-based method for fractional snow cover mapping applicable to continental scale.](https://doi.org/10.1016/j.rse.2012.04.010) Remote Sensing of Environment, 123, 508-521. *** **WMS-palvelin / WMS service endpoint**: https://geoserver2.ymparisto.fi/geoserver/eo/wms **WMS-taso / WMS layer**: EO_FSC Aineistoa on tuotettu vuodesta 2014 alkaen TARKKA -palveluun.

Helsingin kaupunginkirjaston lainausmäärät 1860-

MUOKATTU 17.06.2021
Helsingin kaupunginkirjaston vuosittaiset lainausmäärät vuodesta 1860 alkaen sekä Helsingin kaupungin väestö samaan aikaan. Aikasarjan vanhimmissa tiedoissa on joitain puutteita. **Ominaisuustiedot:** - vuosi - lainaus: kirjojen lainausmäärä - väestö: Helsingin väkiluku

Vantaan kaupunginkirjaston palvelut

MUOKATTU 17.06.2021
Tiedostoissa on omilla välilehdillään Vantaan kaupunginkirjaston palvelutarjontaan liittyviä tilastoja. Tietojen tilastointi muuttui vuonna 2018. Asiakkaille järjestetyt koulutus- ja muut tapahtumat tilastoitiin, mutta eri tavalla kuin aikaisemmin, joten tilastot ovat eri tiedostossa kuin aiempien vuosien palvelutarjonnan tilastot. ##2007-2017 Tilastossa **Asiakas- ja pelitietokoneiden käyttö** ovat Vantaan kaupunginkirjaston asiakas- ja pelitietokoneiden käyttökertojen lukumäärät toimipaikoittain ja vuosittain vuodesta 2007 lähtien. Asiakastietokoneet on tarkoitettu tiedonhakuun kirjastotietokannasta sekä internetin ja erilaisten ohjelmistojen käyttöön. Pelikoneet on tarkoitettu lasten romppupelien pelaamiseen. Tilastossa **Tietotekniikan perusvalmiuksien ja verkkoasioinnin opastus** ovat Vantaan kaupunginkirjaston järjestämien tietotekniikan perusvalmiuksien ja verkkoasioinnin opastustilaisuuksien ja niihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärät vuosittain vuodesta 2007 lähtien. Vuosina 2007–2010 tilastoitiin ryhmien ja kurssien sekä niihin osallistuneiden lukumäärät. Vuosina 2011–2012 tilastoitiin edellisten lisäksi henkilökohtaisten opastuskertojen lukumäärät. Vuosina 2013-2014 tilastoitiin erikseen suomen-, ruotsin-, englannin-, venäjän- ja muunkielisten ryhmien, kurssien ja henkilökohtaisten opastusten sekä niihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärät. Tilastossa **Kirjavinkkaus** ovat Vantaan kaupunginkirjaston järjestämien kirjavinkkaustapahtumien ja niihin osallistuneiden lukumäärät toimipaikoittain ja vuosittain vuodesta 2007 lähtien. Tilastossa **Nuorten nettipajat** ovat Vantaan kaupunginkirjaston järjestämien nuorten nettipajojen ja niihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärät toimipaikoittain ja vuosittain vuodesta 2010 lähtien. Tilastossa **Satutunnit** ovat Vantaan kaupunginkirjaston järjestämien suomen- tai ruotsinkielisten ja vieraskielisten satutuntien ja niihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärät toimipaikoittain ja vuosittain vuodesta 2007 lähtien. Tilastossa **Tiedonhaun ja kirjastonkäytön opastus** ovat Vantaan kaupunginkirjaston aikuisille, esikoululaisille, koululaisille ja opiskelijoille järjestämien tiedonhaun ja kirjastonkäytön opastustilaisuuksien sekä niihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärät toimipaikoittain ja vuosittain vuodesta 2007 lähtien. Tilastossa **Muut yleisötapahtumat ja vierailut** ovat Vantaan kaupunginkirjaston järjestämien yleisötapahtumien ja kirjastovierailujen sekä niihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärät toimipaikoittain ja vuosittain vuodesta 2007 lähtien. Lukuihin eivät sisälly kirjavinkkaukset, satutunnit, nuorten nettipajat eivätkä kirjastonkäytön, tietotekniikan perusvalmiuksien tai verkkoasioinnin ryhmät, kurssit ja opastukset, joista on omat tilastonsa. Mikkolan kirjasto lakkautettiin 1.6.2013 ja Katriinan sairaalan potilaskirjasto lakkautettiin 10.9.2014. ##2018-2020 Tilastossa **Koulutus** on Vantaan kaupunginkirjaston asiakkailleen järjestämien koulutustilaisuuksien aihepiirit, lukumäärät, yhteiskestot ja osallistujamäärät toimipaikoittain. Tilastossa **Tapahtumat** on Vantaan kaupunginkirjaston järjestämien tapahtumien ja näyttelyiden aihepiirit, kielet, pääjärjestäjät, tilat, lukumäärät ja osallistujamäärät toimipaikoittain.

Pohjois- ja Keski-Euroopan lumenpeittoala 2014 alkaen / Fractional Snow Cover for the Northern and Central Europe since 2014

MUOKATTU 17.06.2021
**[FI]** Satelliittikuvilta seurataan Pohjois- ja Keski-Euroopan lumenpeittoalaa päivittäin Terra satelliitin MODIS (Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer) -instrumentin aineistoa hyödyntäen. Pohjoisimmilta alueilta ei saada tietoa lumipeitteestä kaamosaikaan vähäisen valon vuoksi. Myös pilvet estävät näkyvyyden maan pinnalle ja lumenpeittoala saadaan vain pilvettömiltä alueilta. Lumikartta kertoo 500 metrin pikselikoossa lumen peittämän alueen prosentteina pikselin pinta-alasta. Lumen peittoalatieto saadaan SYKEssä kehitetyn SCAmod -menetelmän 1) avulla. SCAmod perustuu reflektanssimalliin, jossa satelliitin vihreän valon alueelta mittaama heijastussuhde eli reflektanssi kohteesta ilmaistaan lumenpeittoalan ja mahdollisesti maanpintaa peittävän puuston latvuksen läpäisevyyden eli transmissiivisyyden funktiona. Reflektanssimallin muoto perustuu 1.asteen säteilynkuljetusyhtälöön 2), jossa huomioidaan auringon säteilyn kulku metsän läpi kahdesti; matkallaan alas se sekä vaimenee että osittain heijastuu puustosta, osa siitä pääsee maan pinnalle ja heijastuu siitä satelliitin suuntaan, jälleen matkallaan vaimentuen toisen kerran. satelliitin mittaamasta takaisin palanneesta säteilystä saadaan mallin avulla siten "lumi maan pinnalla" -tieto. Tämä lähestymistapa mahdollistaa melko tiheidenkin metsien tapauksessa maan pinnan lumenpeittoprosentin estimoinnin. Kuitenkin metsät ovat heijastus ja vaimennusominaisuuksiltaan niin monimutkaisia, että lumenpeittoala tieto varsinkin tiheiden metsien tapauksessa on epätarkempaa kuin metsättömien alueiden tapauksessa. Aineisto koostuu vuodesta 2014 alkaen tehdyistä päivittäisistä lumenpeittoala tulkinnoista. Aineisto julkaistaan myös Copenicus Cryoland-palvelussa, osana Copernicus Land monitoring Services – kokonaisuutta, joka on tältä osin suoraa jatkumoa EU:n FP7-CryoLand projektin tuloksena syntyneestä palvelusta. http://neso1.cryoland.enveo.at/cryoclient/ Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). *** **[EN]** SYKE monitors daily Fractional Snow Cover (FSC) over Northern and Central Europe from Terra/MODIS (Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer) data. Although service is running throughout the year, the northernmost areas are not mapped due to the polar darkness during deep winter season. Another factor preventing the information is cloud cover, which obstructs the view from satellite sensor to the surface of the earth. Hence cloudy pixels are masked in the FSC-products. FSC map provides information of the percentage of snow-covered ground of the total pixel area, which is 500m × 500m. FSC is derived using the SCAmod method developed at SYKE 1). SCAmod is based on a reflectance model which expresses the observed reflectance as a function of FSC and forest canopy transmissivity. Reflectances of snow, snow-free ground and forest canopy serve a model parameters. The reflectance model originates from the zerotth order radiative transfer model, where solar irradiation is attenuated twice in its way trough the forest canopy, while part of it is reflected by the canopy and part is reflected by the ground surface, either snow or snow-free 2) . The inversion of the reflectance model gives the FSC from the reflected signal measured at satellite level. As the reflectance model includes the effect of forest into the reflected radiation, the gained information is specifically FSC on the ground, in contrast to viewable FSC where snow only on the canopy is estimated. The SCAmod approach enables the estimation of FSC also in the case of dense forests, although its accuracy is the lower the denser the forest. SYKE FSC database comprises daily FSC maps from year 2014 onwards. The products are also available through Copernicus Service CryoLand as a part of Copernicus Land Monitoring Service portfolio. The current service was originally developed in the EU FP7-project CryoLand. http://neso1.cryoland.enveo.at/cryoclient/ *** ## Viitteet / References 1) Metsämäki, S., Anttila, S., Huttunen, M., Vepsäläinen, J. (2005). [A feasible method for fractional snow cover mapping in boreal zone based on a reflectance model.](https://doi.org/10.1016/j.rse.2004.11.013) Remote Sensing of Environment, Vol. 95 (1):77-95. 2) Sari Metsämäki (2013): [A fractional snow cover mapping method for optical remote sensing data, applicable to continental scale.](http://kirjasto.ymparisto.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=155054&SQS=1:SYEN:1:0:5:15::HTML&PL=0 ) Monographs of the Boreal Environment Research, ISSN 1239-1875 ; 43 ISBN 978-952-11-4201-7 (print); 978-952-11-4202-4 (pdf) Helsinki : Suomen ympäristökeskus, 2013. 3) Metsämäki, S., Mattila, O.-P., Pulliainen, J., Niemi, K., Luojus, K., Böttcher, K. (2012). [An optical reflectance model-based method for fractional snow cover mapping applicable to continental scale.](https://doi.org/10.1016/j.rse.2012.04.010) Remote Sensing of Environment, 123, 508-521. *** **WMS-palvelin / WMS service endpoint**: https://geoserver2.ymparisto.fi/geoserver/eo/wms **WMS-taso / WMS layer**: EO_FSC Aineistoa on tuotettu vuodesta 2014 alkaen TARKKA -palveluun.

Pohjois-Savon voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmä

MUOKATTU 07.06.2021
Aineisto sisältää Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat. Aineiston on tuottanut Pohjois-Savon liitto. Maakuntakaavat ja niiden virallistamis- eli tulkitsemismittakaavat sekä vahvistamispäivämäärät: Kuopion seudun maakuntakaava (1:100 000, 3.7.2008) Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava (1:100 000, 27.11.2008) Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 (1:200 000, 7.12.2011) Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava (1:200 000, 15.1.2014) Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 (1:200 000, 1.6.2016) Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 (1. vaihe) (1:200 000, 19.11.2018) Lisätietoja: suunnittelija Mikko Rummukainen, 044 714 2655, mikko.rummukainen@pohjois-savo.fi.

Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 yhtenäisessä tietomallissa (HAME)

MUOKATTU 07.06.2021
Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita Pohjois-Karjalassa. Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista alueidenkäyttöä maakunnassa. Maakuntakaava myös havainnollistaa ja välittää valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita ja sovittaa niitä yhteen niin maakunnallisten kuin paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta. Maakuntakaavayhdistelmä pitää sisällään voimassa olevan maakuntakaavatilanteen Pohjois-Karjalasta eli Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 kaava-aineiston sekä 3.vaihemaakuntakaavasta voimaan jääneet tuulivoima-alueet. Muut vaihemaakuntakaavat on Pohjois-Karjalassa kumottu. Paikkatietoaineisto muodostuu maakuntakaavan aluevarauksista, osa-alueista, kohteista ja viivoista. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 7.9.2020. Pohjois-Karjalan 3.vaihemaakuntakaava (voimassa vain tuulivoima-alueiden osalta) on vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2014. Pohjois-Karjalan maakuntakaava on esitetty mittakaavassa 1:200 000.

Tarjoa dataa käyttöön

Tuottaako organisaatiosi dataa, joka olisi hyödyllistä tai mielenkiintoista muillekin? Saat kauttamme sekä opastusta että jakelukanavan tietoaineistoillesi.

Käyttösovellukset

Clousby — Löydä minkä tahansa kadun lähimmät palvelut

tammikuu 25, 2021

Kun matkustat tai muutat uudelle alueelle, lähimpien palvelujen etsiminen voi olla hankalaa ja hidasta. Clousby-sovelluksella voit hakea osoitteen perusteella lähimmät palvelut nopeasti ja vaivattomasti.

AINEISTO 1 — OSOITTEET Sovellukseen luettiin osoitteet hyödyntämällä aineistoa Suomen rakennusten osoitteista, postinumeroista ja WGS84-koordinaateista. Koska aineisto ei sisältänyt tietoa paikkakunnista, paikkakunnat haettiin postinumeron avulla Googlen Geocoding-rajapinnasta (https://developers.google.com/maps/documentation/geocoding/overview). Paikkakuntien osalta kehitystyö on vielä kesken.

AINEISTO 2 — PALVELUT Sovelluksen palvelut haettiin avoimesta lähteestä osoitteesta http://download.geofabrik.de/europe/finland.html, joka on OpenStreetMap.org-tietokannasta koostettu poiminta Suomen palveluista.

SUODATUS Molempiin aineistoihin sovellettiin omavalintaista suodatusta. Suodatuksen tavoitteena oli siistiä aineistosta pois tarpeeton data kuten (1) osoitteet, joissa ei ollut katua tai tietä, (2) palveluita, joissa ei ollut nimeä ja (3) palvelut, jotka eivät olleet merkityksellisiä käyttötarkoituksen kannalta.

Aineistoille tehtiin suodatusta kahdessa eri vaiheessa: (1) kun raaka-aineisto tallennettiin tietokantaan ja (2) muokkaamalla tietokantaa. Tämä ratkaisu tuntui luontevalta, koska raaka-aineiston tallentamisessa voitiin hyödyntää ns. "tyhmää" suodatusta, kun taas tietokannan käsittelyssä voitiin hyödyntää tietokannan omia toimintoja.

Alkuperäisessä aineistossa 1 osoitteita oli reilu 3,6 miljoonaa kappaletta, kun Clousby-sovelluksen kannalta hyödyllisiä osoitteita jäi lopulta hieman alle 2 miljoonaa kappaletta. Uniikkeja postinumeroita Clousby-sovelluksesta löytyy 3 147 kappaletta (alkuperäistä määrää ei tarkistettu).

TEKNINEN TOTEUTUS Jokaiselle osoitteelle luotiin uniikki slug-tietokenttä, johon tallennettiin katu, talonumero ja postinumero (esim. "yliopistonkatu-2-20100"). Slug-tietokenttä mahdollisti jokaiselle osoitteelle oman "etusivun", jonne kerättiin tietoa ko. osoitetta lähinnä olevista palveluista (esim. https://clousby.com/fi/kadut/yliopistonkatu-2-20100)

Palvelut haetaan dynaamisesti osoitteiden ja palvelujen koordinaattien perusteella. Yksinkertaisesti sanottuna tietokannalta kysytään seuraavaa: "Hae osoitteen Yliopistonkatu 1 20100 koordinaateilla palvelut enintään 1 000 metrin etäisyydellä palvelut, ja järjestä ne etäisyyden perusteella alkaen lähimmästä". Tämän jälkeen palvelut ryhmitellään sopiviin kategorioihin ja näytetään osoitteen omalla sivulla.

TYÖKALUT

Docker 20.10.2 Docker Compose 1.27.4 Ruby 2.7.2 Ruby on Rails 5.2.4.4 PostgreSQL 11.2 PostGIS 2.5.2