1:250 000 happamien sulfaattimaiden aineisto sisältää vuodesta 2009 lähtien tuotettua aineistoa happamien sulfaattimaiden esiintymisestä ja ominaisuuksista Suomen rannikkoalueilta ja rannikkoalueiden valuma-alueilta karkeasti muinaisen Litorina-meren korkeimpaan rantatasoon saakka. Aineisto sisältää seuraavat tasot: - Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen aluetasot o Sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys o Karkearakeisten sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys - Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen tutkimuspisteet - Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen kartoituspisteet - Happamat sulfaattimaat 1:250 000 karttojen pistekortit Aineiston avulla saadaan yleiskäsitys happamien sulfaattimaiden ominaisuuksista ja esiintymisalueista Suomessa. Sulfaattimaiden alueellinen esiintyminen esitetään kartalla aluemaisena tasona luokiteltuna neljään esiintymisen todennäköisyyttä kuvaavaan luokkaan: suuri, kohtalainen, pieni ja hyvin pieni. Näiden lisämääreenä esitetään tieto aluemaisena tasona siitä, mikäli hapan sulfaattimaa on karkeata maalajia, sillä näiden ominaisuudet poikkeavat merkittävästi tyypillisistä hienorakeisista sulfaattimaista. Kairauspisteiden (tutkimus- ja kartoituspisteet) havainto- ja analyysitiedot esitetään karttapohjalla aluetason päällä pistemäisenä aineistona sekä tutkimuspisteiden osalta pistekorttien muodossa. Tutkimuspisteiltä on enemmän näytteitä ja analyysitietoja kuin kartoituspisteiltä. Kartoitusaineistoa voidaan hyödyntää mm. maankäytön suunnittelussa sekä vesienhoidon suunnittelun ja toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa ympäristön suojelun ja maankäytön näkökulmien ja vaatimusten mukaisesti. Kartoitusmittakaava on 1:20 000 – 1:50 000. Havaintopistetiheys on keskimäärin 1-2 / 2 km² ja aluemaisen kuvion minimikoko on yleensä 6 ha. Maastokartoitusten yhteydessä on kerätty havaintoja maaperän maalajeista, kerrosjärjestyksestä, sulfidin esiintymisestä ja esiintymissyvyydestä sekä maan pH-arvoista. Kartoitussyvyys on kolme metriä. Laboratorioanalyyseihin kuuluvat muun muassa alkuainemääritykset ICP-OES-menetelmällä ja pH-inkubaatio. Aineisto julkaistaan Geologian tutkimuskeskuksen ”Happamat sulfaattimaat” -karttapalvelussa.

Suomen pintageologiakartta tehtiin OneGeology Europe –projektia varten digitoimalla Suomen maaperäkartta 1:1 000 000 vuodelta 1993 ja liittämällä siihen aineistoa Fennoskandian kilven kartasta (Geological map of the Fennoscandian Shield) 1:2 000 000 vuodelta 2001 niihin kohtiin, joissa maaperäkartassa oli merkittynä kalliopaljastuma-alue. OneGeology Europe -projektin tavoitteena on luoda Euroopan kattava harmonisoitu geologinen digitaalikartta-aineisto. Suomen pintageologiakartta-aineisto sisältää maaperä- ja kallioperäyksiköt alueina sekä Fennoskandian kilven kartan impaktikraatterit alueina ja tektoniikan viivoina. Aineisto on luokiteltu uudelleen OneGeology Europe aineistomäärittelyohjeiden mukaisesti. Viimeaikaisten radiometristen ikämääritysten perusteella karttatietokannassa olevaa kivilajiaineistoa on muokattu ja ryhmitelty uudelleen 2009-2010 yhdessä Ruotsin ja Norjan geologisten tutkimuslaitosten kanssa OneGeology Europe -projektin tarpeisiin. Kartta-aineiston käyttömittakaava on 1:1 000 000.

Kallioperä 1:1 000 000 aineisto valmistui vuonna 1997 tarkoituksena koota viimeisin kallioperätieto yhteen ja tuottaa siitä painettava kartta. Kallioperä – Berggrund – Bedrock of Finland 1 : 1 000 000 kuvaa Suomen kallioperän kivilajit ikäryhmissä, tektonisina yksikköinä ja jaettuna seuraaviin pääalueisiin: Lapin Granuliittivyöhyke ja Inari kompleksi, Karjalainen Pääalue, Svekofennialainen Pääalue ja Kaledonialainen pääalue. Näitä nuoremmat kivet, Mesoproterotsooiset, Neoproterotsooiset ja Paleotsooiset, esitetään ikäryhmittäin. Kartta-aineisto sisältää myös alkalikivet, karbonatiitit ja kimberliitit, sekä meteoriitti-iskemät. Erillisinä tiedostoina ovat geologiset rakenteet, metamorfiset ominaisuudet sekä juonet. Kartta-aineisto koottiin ja muokattiin aiemmin valmistuneista kallioperäaineistoista yhtenäiseksi paikkatietoaineistoksi. Kartta-aineistoa tarkennettiin ja täydennettiin puuttuvilta osin lentogeofysiikan aineistojen avulla. Maastotarkastuksia tehtiin erityisesti pääaluerajoilla. Kallioperä – Berggrund – Bedrock of Finland 1 : 1 000 000 aineisto sisältää kivilajialueet, granuliittialueet ja pääalueet alueina, juonet, tektoniset rakenteet, litologiset suuntaukset, kimberliittiprovinssit ja pääalueiden rajat viivoina sekä meteoriitti-iskemät pisteinä.

The Population Information System has been extracted from the names and surnames of names and surnames in the Population Information System. For privacy reasons, the underlings of less than 5 and the family names of less than 20 are not included in the lists.

Vaalikoneessa on mukana 1855 ehdokkaan vastaukset. Avoimen datan saa käyttöönsä CSV-taulukkona oheisesta linkistä tai rajapinnan kautta. CSV-taulukon tietoja pystyy tarkastelemaan millä tahansa taulukkolaskentaohjelmalla. Rajapinnan käyttö vaatii API-avaimen, jonka saa käyttöohjeineen laittamalla sähköpostia osoitteeseen vaalikone.tuki@yle.fi. Vaalikonedata julkaistaan Creative Commons -lisenssillä. Tämä tarkoittaa, että vaalikoneen vastaustietoja saa käyttää uusien teosten osana, kunhan lähde mainitaan. Toivomme, että tietoa hyödynnettäessä linkitetään selvästi joko tähän artikkeliin http://yle.fi/uutiset/yle_julkaisee_vaalikoneen_vastaukset_avoimena_datana/7869597 tai Yle Uutisten etusivulle. Vaalikoneeseen vastaaminen on päättynyt. Vaalikoneen julkaisun jälkeen joillekin ehdokkaille on harkinnan mukaan annettu lisäaikaa vastaamiseen. Yksi on keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, joka sai vastata vaalikoneeseen vielä maanantaina poikansa kuoleman vuoksi. Vaalikonedata sisältää myös niiden ehdokkaiden nimet, jotka eivät vastanneet vaalikoneen kysymyksiin mutta jotka osallistuivat Ylen Vaaligalleria-tenttiin.

**Miten aineisto on koottu?** MOT:n määritelmä yritystuista on peräisin TEM:n omasta Yritystukiselvityksestä (7/2012). Aineistoon on yhdistetty ne TEM:n, Tekesin, Liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston, Energiamarkkinaviraston ja Maan- ja metsätalousministeriön suorat yritystuet, jotka lain mukaan ovat julkisia. Tietokannasta on olemassa myös päivitetty versio MOT yritystuet 2010-2016. https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/mot-yritystukiaineisto-2010-2016 **Mitä Yleisradion MOT:n yritystukiaineisto sisältää?** Aineistoon on koottu yhteen tiedot eri yritystukien maksatuksista useiden vuosien ajalta. Aineisto sisältää tiedot yli 7,5 miljardin euron arvoisten suorien yritystukien kohdentumisesta. Julkaisimme tiedot vuoden 2011 ja sitä aiemmin maksetuista tuista syksyllä 2012, sen jälkeen aineistoa on päivitetty vuosittain. Summat kuvaavat rahaa, joka on todellisuudessa siirtynyt yritysten tileille. Huomaa, että eri tukimuotojen aikasarjat ovat hiukan eri mittaisia. Vuodesta 2008 alkaen mukana ovat kaikki tärkeimmät tuet, joten vertailu antaa luotettavan kuvan tukien kehityksestä. *Tarkempi erittely eri tukimuodoista ja aikasarjojen pituuksista sekä muuta lisätietoja ja ohjeita liitteenä.*