Avoindata.fi

All Finnish open data from one place.

1855

Datasets

Show all →

781

Publishers

Show all →

73

Showcases

Show all →

Datasets

Kuntaluettelo

MODIFIED 12.05.2021
Aineistossa on luettelot voimassa olevista ja lakanneista Suomen kunnista kuntanumeron mukaan nousevassa järjestyksessä. Aineisto on muodossa text/csv; charset=iso-8859-1. HUOM Kuntanumero on aina kolminumeroinen, kuntanumeroita käsitellessä kuntiin numero 5-99 täytyy tarvittaessa lisätä etunollat jos ne puuttuvat tiedostomuodon vuoksi. Esim. kunta 5 Alajärvi -> 005 Alajärvi

Tukes-avoindatajulkaisut

MODIFIED 12.05.2021
Tukes-avoindatajulkaisut

Concerts of Helsinki Philharmonic Orchestra 1882-

MODIFIED 11.05.2021
The concerts of Helsinki Philharmonic Orchestra 1882-.

Poronhoitoalueiden laidunluokitus

MODIFIED 07.05.2021
Laidunluokitus kuvaa erilaisten talvilaidunten sijaintia paliskunnissa ja poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen kasvillisuutta ja maanpeitettä kuvataan kaksitasoisella luokittelulla. Luokitellut alueet jaetaan aluksia viiteen päätyyppiin (karu ja kuiva kangas; kuivahko ja tuore kangas; tunturit; suot; muut) ja sen jälkeen metsikkötyypit jaetaan vallitsevan puuston perusteella edelleen viiteen päätyyppiin (mänty- ja kuusivaltaisissa metsissä ikäluokan mukaan kolmeen luokkaan sekä tunturialueilla tunturikoivikoihin ja muualla lehtipuustoisiin alueisiin). Päätyyppejä yhdistelemällä muodostuu yhteensä seuraavat 19 aliluokkaa: Karu ja kuiva kangas: 1) Hakkuualue ja taimikko: Kuivilla ja karuilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset hakkuualueet ja taimikot, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 0-30 vuotta. 2) Nuori mäntymetsä: Kuivilla ja karuilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset metsät, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 30-80 vuotta. 3) Varttunut ja vanha metsä; Kuivilla ja karuilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset metsät, joiden ikä yli 80 vuotta, useimmiten yli 140 vuotta. 4) Tunturikoivikko: Tunturialueille sijoittuvat kuivien ja karujen kangasmaiden metsät, joissa tunturikoivu on valtalajina. Kuivahko/tuore kangas: 5) Hakkualue ja taimikko: Tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset hakkuualueet ja taimikot, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 0-30 vuotta. 6) Nuori kuusi-/mäntymetsä: Tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset hakkuualueet ja taimikot, joiden ikä vaihtelee yleensä välillä 30-80 vuotta. 7) Varttunut ja vanha kuusi-/mäntymetsä: Tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla sijaitsevat mänty- ja kuusivaltaiset metsät, joiden ikä yli 80 vuotta, useimmiten yli 140 vuotta. 8) Tunturikoivikko: Tunturialueille sijoittuvat tuoreiden ja kuivahkojen kangasmaiden metsät, joissa tunturikoivu on valtalajina. 9) Lehtimetsä: Tunturialueen ulkopuolelle sijoittuvat tuoreiden ja kuivahkojen kangasmaiden metsät, joissa koivu tai muut lehtipuut ovat valtalajina. Tunturit: 10) Jäkäläinen tunturikangas: Avoimia kuivia tai karuja tunturikankaita (tunturipaljakoita), jossa jäkälät ja varvut ovat valtalajeina. 11) Varpuinen tunturikangas: Avoimia tuoreita tai kuivahkoja tunturikankaita (tunturipaljakoita), joissa sarat, heinät ja varvut ovat valtalajeina. 12) Louhikkoinen tunturipaljakka: Avointa, kivistä tai louhikkoista tunturipaljakkaa, jossa mineraalimaan osuus hallitsevana. Suot: 13) Avosuo: Puutonta avosuota 14) Puustoinen suo: Puustoiset rämeet tai harvapuustoiset korvet 15) Ojitettu suo: Metsätalouden tai turvetuotannon vuoksi ohitetut puustoiset tai lähes avoimet suot. Muut: 16) Rakka, mineraalimaapaljastuma: Muut kivikkoiset ja louhikkoiset alueet, hiekka- tai mineraalimaapaljastumat 17) Rakennettu maa: Taajamat, teollisuusalueet ja muut rakennetut alueet 18) Vesistö: Joet ja järvet 19) Maatalousmaa: Pellot ja muut viljelysmaat Käyttötarkoitus: Paliskuntien laidunkartoitukset antavat tietoa paliskuntien laiduntyypeistä ja niiden sijoittumisesta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää paliskunnissa mm. porolaidunten käytön suunnittelussa. Paliskuntien laidunvaroista ja niiden tilan muutoksista tarvitaan tietoa vähintään kymmenen vuoden välein, koska maa- ja metsätalousministeriön on tarkistettava ja asetettava kuhunkin paliskuntaan suurin sallittu eloporomäärä seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi (Poronhoitolaki 21§). Laiduninventoinnin tuloksia hyödynnetään myös ELY-keskuksessa, AVI:ssa, SYKE:n ympäristön tilan muutosten seurantatyössä (Syke 2008 ja 2018). Porolaitumista tarvitaan myös tietoa maankäytön suunnittelu- ja ohjaustyössä poronhoitoalueella (mm. ELY-keskus, maakuntien liitot ja kunnat). Laiduninventoinnin aineistoja hyödynnetään monipuolisesti myös poronhoitoon liittyvässä tutkimuksessa. Aineistoja voidaan hyödyntää laajemmin poronhoidossa sekä maankäytön ja metsätalouden suunnittelussa Liiteri-palvelun kautta. Lähde: LUKE (osittain SYKE, TUKES, MML 1997 – 2016). Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-763-3 Laidunluokitusten luotettavuuden testaus: Puolittain ohjaamattomalla satelliittikuvien tulkintamenetelmällä muodostettuja laidun- ja maastoluokkia verrattiin valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11, 2009-2013; Korhonen ym. 2017) koealojen keskipistekuvioiden maastohavaintoihin perustuviin kuviotietoihin. Tulkinnassa käytetyistä 37 satelliittikuvasta 17 ajoittuu VMI11:n mittausvuosille, 9 aikaisemmille ja 11 myöhemmille vuosille. Vertailussa käytettiin VMI-koealojen maaluokkia, kasvupaikan päätyyppiä (kangas, korpi, räme tai avosuo), kasvupaikkatyyppiä (esim. Hotanen ym. 2008) sekä vallitsevan puustojakson kehitysluokkaa ja pääpuulajia. Kasvupaikkatiedot kirjataan VMI:ssa metsä-, kitu- ja joutomaan maaluokissa, pääpuulaji metsä- ja kitumaalla ja kehitysluokka vain metsämaalla. Kunkin VMI-koealan keskipistekuvion kuviotietoja verrattiin aluksi sen satelliittikuvapikselin laidun- ja maastoluokkaan, jonka alueelle keskipiste osuu. Tämän tarkastelun perusteella muodostettiin VMI-luokista ositteet, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat porolaiduninventoinnin laidun- ja maastoluokkia. Näiden ositteiden osuuksia poronhoitoalueen maapinta-alasta arvioitiin samalla tavalla kuin normaalissa VMI-laskennassa (Korhonen ym. 2017, kappale 2.5) ja verrattiin laidunkartoituksen vastaaviin osuuksiin.

Virtavesien lohikalakannat

MODIFIED 07.05.2021
Virtavesien lohikalakannat on aineisto, joka kuvaa lohikalakantojen esiintyvyyttä virtavesissä. Se on laadittu SYKEn tuottaman ranta10:n uomaverkoston ja VALUE-hankkeessa laadittujen uusien valuma-alueiden (ehdotus) ja Maanmittauslaitoksen tuottamien ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueiden rajojen pohjalta. Aineistot vastaavat 11.8.2020 tilannetta. Aineisto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat, joihin on myös lisätty muita vesienhoidollisesti merkittäviä uomia. Aineisto on tuotettu SYKEn ja ELY-keskusten yhteistyönä. SYKE tuotti tietomallin, johon ELY-keskukset täyttivät tiedot lohikalakantojen esiintyvyydestä. Aineistosta on tehty kaksi versioita, joiden ominaisuustietojen tarkkuudet vaihtelevat. Tarkempi aineisto on tarkoitettu ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön. Ominaisuustiedoiltaan suppeampi aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja on saatavissa SYKEn Avoin-tieto palvelussa. Käyttötarkoitus: Aineistoa voidaan käyttää kaikessa maankäytön ja muun toiminnan suunnittelussa lohikalakantojen elinmahdollisuuksien parantamiseksi ja kantojen voimistamiseksi. Lisätietoja aineistosta ja kalastusrajoituksista: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VirtavesienLohikalakannat.pdf 11.8.2020 tilannetta vastaavat uomaverkoston uomat jaettiin ELY-keskuksille sen perusteella, minkä keskuksen alueelle uoman/vesistön sisältävä valuma-alue suurimmalta osin kuuluu. Jokaiselle ELY-keskukselle luotiin näistä uomista oma paikkatietoaineisto, johon tiedot lohikalakantojen esiintyvyyksistä tallennettiin. ELY-keskukset hyödynsivät lohikalakantojen tunnistamisessa saatavissa olevaa kalakantoja koskevaa tutkimustietoa. Kun tarvittavat tiedot oli täytetty, aineistot yhdistettiin valtakunnalliseksi koosteeksi. Tästä koosteesta laadittiin kaksi versiota, joista ominaisuustiedoiltaan tarkempi on tarkoitettu ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön ja ominaisuustiedoilta suppeampi kuuluu SYKEn avoimiin paikkatietoaineistoihin.

Radio-ohjaus (RATKOn tietolaji)

MODIFIED 06.05.2021
Radio-ohjauksella tarkoitetaan rataosuuksia, joissa junien lähtöluvat liikennepaikoilta annetaan veturinkuljettajalle radiopuhelimella. Kauko-ohjauksen tavoin liikennepaikoilla olevia turvalaitteita käytetään kauko-ohjauksen tavoin etäkäytöllä, mutta rataosuudella on vähemmän opastimia kuin kauko-ohjatulla rataosuudella. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet.

Open your data

Does your organization produce data that could benefit or interest others? We offer guidance and a distribution channel for your datasets.

Showcases

Clousby — Löydä minkä tahansa kadun lähimmät palvelut

January 25, 2021

When you travel or move to a new neighbourhood, finding the nearest services can be difficult and slow. Why not enter the address on Clousby and find the nearest services immediately? DATASET 1 — ADDRESSES Addresses were read from the open dataset about Finnish buildings, addresses, postcodes and WGS84 coordinates. Localities had to be retrieved from Google's Geolocation API (https://developers.google.com/maps/documentation/geocoding/overview) since the open dataset didn't have it. This part is still Work in Progress. DATASET 2 — SERVICES The services, i.e. points of interest, were read from the open datasource http://download.geofabrik.de/europe/finland.html that is an extract from the OpenStreetMap.org-database. FILTERING Both datasets were filtered to obtain better data for the context. Filtering removed data such as (1) addresses that had no street or avenue, (2) points of interest that had no name, and (3) points of interest that were not meaningful to the application. Filtering was done in two parts: (1) when the raw data was read into the database and (2) modifying the database. This solution felt natural since we could utilize "dummy" filtering on the former and more advanced filtering on the latter. The original dataset 1 included about 3,6 million addresses from which little under 2 million were left into the database. The end product has 3 147 unique postal codes (the original amount was not checked). TECHNICAL IMPLEMENTATION Every address got a unique slug field that includes street/avenue, housenumber, and a postal code (e.g. "yliopistonkatu-2-20100"). This slug field allowed creating a unique "homepage" for each address. The homepage includes the services that are near the given street (e.g. https://clousby.com/en/streets/yliopistonkatu-2-20100). The services are constructed dynamically based on the coordinates of the addresses and the services. Simply said, the database is asked the following: "Give the services that are within 1000 meters of the coordinates of Yliopistonkatu 1 20100, and order them by distance, starting from the nearest". The result is then categorized by amenities, and shown on the address' homepage. TOOLING - Docker 20.10.2 - Docker Compose 1.27.4 - Ruby 2.7.2 - Ruby on Rails 5.2.4.4 - PostgreSQL 11.2 - PostGIS 2.5.2