5. Julkaiseminen

Tämän vaiheen voi toteuttaa esimerkiksi näin

Organisaation tiedon jakamista edistävä henkilö ja datan hallinnoija:

  • Laativat datalle kattavat metatiedot.
  • Selvittävät, missä datan voi julkaista.
  • Julkaisevat datan dataportaalissa, kuten avoindata.fi:ssä.
  • Sopivat yhdessä organisaation viestinnän kanssa, miten datan julkaisemisesta viestitään.

Organisaation IT-asiantuntijat: 

  • Valmistelevat datan julkaisua varten. 

Metatietojen kuvaus

Tässä vaiheessa käydään läpi, miksi ja miten organisaation on hyvä kuvata avattava tietoaineisto sekä missä kuvailutiedot voidaan julkaista. Kuvailutietoja kutsutaan myös metatiedoiksi tai metadataksi.

Miksi tietoaineiston kuvaileminen on tärkeää?

Tietoaineiston kuvaileminen auttaa datan käyttäjiä, niin ihmisiä kuin koneitakin, ymmärtämään dataa ja siten helpottaa sen uudelleenkäyttöä. Dataa kuvailevat metatiedot kertovat esimerkiksi datan alkuperästä, rakenteesta tai datan käyttöehdoista. Ilman näitä tietoja datan hyödyntäminen olisi mahdotonta. Julkaistaessa dataa internetissä sen alkuperäinen konteksti katoaa helposti, jonka takia on erityisen tärkeää tarjota käyttäjälle metatietoja. 

Esimerkiksi, jos tietoaineistossa esiintyy numero 37. Ilman metatietoja numero 37 voi viitata esimerkiksi sisälämpötilaan, kengänkokoon, istumapaikkaan tai johonkin muuhun asiaan. Ainoastaan metatietojen avulla, eli kun numerolle on annettu määritelmä sen merkityksen voi ymmärtää oikein. Tässä tapauksessa voisi olla, että tietoaineiston numerot viittaavat sisälämpötilaan, ja lämpötilat ovat annettu celsiusasteina. 

Aineistoilla on yleensä kahdenlaisia metatietoja. 

  • Aineiston sisäiset metatiedot, eli sen tietomalli, jossa kuvataan aineiston tietokentät ja niiden kytkökset toisiinsa.
    • Tietomallissa voidaan esimerkiksi määritellä, missä muodossa taulukon päivämäärä on tai mitä taulukon sarakkeella “nimi” tarkoitetaan.
    • Tietomallin määrittelemisessä voi hyödyntää esimerkiksi yhteentoimivuusalustan tietomallit-työkalua
  • Aineiston ulkoiset metatiedot, joissa kuvaillaan koko aineistoa, esimerkiksi sen ylläpitäjää, laatua ja sitä kuinka aineisto on syntynyt. 

Avattavan tietoaineiston kuvailemiseen ei ole olemassa tiedonhallintalautakunnan suositusta, mutta esimerkiksi avoindata.fi-palvelussa julkaistavissa metatiedoissa käytetään EU-maiden yhteistä DCAT-AP 2.0 -tietomallia.

INSPIRE-direktiivin mukaan EU:n jäsenmaiden on laadittava metatiedot direktiivin piiriin kuuluvista paikkatietoaineistoista ja -palveluista sekä julkaistava ne hakupalvelussa, joka on Suomessa Paikkatietohakemisto.

Mikä on DCAT-AP-tietomalli?

DCAT-AP-tietomalli perustuu World Wide Web Consortiumin (W3C) luomaan kuvailusanastoon DCAT (Data Catalog Vocabulary).  DCAT-kuvailusanaston tarkoituksena on yhtenäistää erilaisten tietoaineistojen jakamiseen tarkoitettujen palveluiden käyttämiä metatietoja.

DCAT-AP yhtenäistää eri maiden dataportaalien vaatimia metatietoja tarjoamalla yhteisen metatietomallin, jota kaikki dataportaalit voivat hyödyntää. Eli se määrittelee esimerkiksi, että kaikilla tietoaineistoilla täytyy olla nimi ja kuvaus. Lisäksi DCAT-AP:ssa on suositeltuja ja valinnaisia kenttiä kuten avainsana.

DCAT-AP:sta on erikseen omat versiot paikkatiedolle (GeoDCAT-AP) ja tilastodatalle (StatDCAT-AP). 

DCAT-AP-tietomallin käyttämisen hyötyjä

  • Kun eri maiden tietoaineistot kuvaillaan samalla tavalla, aineistoista tulee yhteentoimivampia ja niitä on helpompi hyödyntää myös kansainvälisesti
    • Esimerkiksi kaikista aineistoista on saatavilla kuvaus datan sisällöstä ja kuvaus on mielellään tarjolla myös englanniksi
  • Ennalta määritelty minimimäärä kuvailutietoja takaa, että tietoaineistot ovat kuvailtu riittävän laadukkaasti
    • Datan hyödyntäjien on mahdotonta hyödyntää dataa, jonka kuvailutietoihin ei ole esimerkiksi lisätty lisenssiä, sillä hyödyntäjä ei voi tietää, mitä ehtoja datan käyttämiseen liittyy. 
  • Aineistojen löydettävyys paranee, mitä enemmän metatietoja aineistoista tarjotaan.
    • Esimerkiksi metatietoihin lisättävät avainsanat auttavat datan hyödyntäjiä löytämään haluamaansa aiheeseen liittyvää dataa eri palveluista.

Lue lisää DCAT-AP:sta.

Miten avattava tieto kannattaa kuvailla?

Metatietojen olisi hyvä olla saatavilla sekä ihmis- että koneluettavassa formaatissa.

Metatiedot kannattaa tarjota suomen kielellä, mutta mahdollisuuksien mukaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Erityisesti englanninkielisistä metatiedoista on hyötyä mahdollisille kansainvälisille datan hyödyntäjille. Avoindata.fi-palveluun kuvatut tietoaineistot löytyvät automaattisesti data.europa.eu-palvelusta, joka kerää yhteen eurooppalaisen datan ja antaa siten eri maiden avoimelle tiedolle kansainvälistä näkyvyyttä.

Tietoa jo avanneet organisaatiot ovat julkaisseet metatiedot tietoaineiston ohessa joko dataportaalissa (kuten avoindata.fi), organisaation omilla verkkosivuilla tai molemmissa.

Mitä metatietoja aineistosta kannattaa tarjota?

Tietoaineiston metatiedoissa on hyvä tuoda esille ainakin seuraavat:

  • perustiedot, kuten nimi ja lisenssi
    • Kun julkaiset tietoaineiston dataportaalissa, tarvittavat perustiedot ovat yleensä pakollisia kenttiä
  • kuvaus datan sisällöstä ja mahdollisista puutteista
  • tiedon tuotantoprosessi
  • tiedon laadun kuvaus julkishallinnon yhteisten laatukriteerien mittaristoa hyödyntäen.
  • mahdolliset tietoaineiston tuottamiseen liittyvät laskentakaavat tai vastaavat mikäli mahdollista.
  • tietoaineiston ylläpitäjän yhteystiedot

Metatiedoissa on hyvä määrittää, miten usein tietoaineisto tulee päivittymään, sillä päivitysajankohta ja päivityssykli ovat tärkeää tietoa tiedon hyödyntäjille. Rajapintajakeluna jaettava tieto (kuten säätiedot) voi päivittyä jopa reaaliaikaisesti, mutta tiedostona jaettua tietoa (kuten tilastotietoa) voidaan päivittää harvemmin, esimerkiksi kerran vuodessa. 

Metatietokäytännöt avoindata.fi-palvelussa

Kun julkaiset tietoa avoindata.fi-palvelussa, sinun pitää täyttää vähintään pakolliset metatietokentät. Nämä kuvailutiedot vaaditaan, jotta julkaistu data löytyy palvelusta ja sitä pystyy joku hyödyntämään. Tällaisia metatietoja ovat muun muassa kuvaus ja lisenssi. Halutessaan tietoaineistolle voi lisätä myös erillisen tekstitiedoston, jossa voi kuvailla aineistoa tarkemmin.

Avoindata.fi-palvelussa tietoaineistoilta vaaditut metatiedot perustuvat DCAT-AP 2.0 -tietomalliin. DCAT-AP on EU-maiden yhteinen sopimus siitä, mitä metatietoja avoimen datan tietoaineistoista tulisi tarjota. Sen tarkoituksena on yhtenäistää eri maiden metatietovaatimuksia ja siten helpottaa datan hyödyntämistä. Kun kaikki maat tarjoavat aineistoistaan samanlaista tietoa samanlaisessa muodossa, kansainvälisten sovellusten kehittäminen helpottuu. DCAT-AP-tietomalli perustuu W3C:n luomaan DCAT-standardiin (englanniksi)

Avoindata.fi on luonut ja dokumentoinut oman DCAT-AP-laajennoksensa (englanniksi). Laajennoksen ansiosta myös avoindata.fi on DCAT-AP yhteensopiva, palvelun haku toimii paremmin ja tietoaineistot löytyvät helposti data.europa.eu-palvelusta, jonne aineistojen metatiedot kopioidaan, eli harvestoidaan. Metatietomallia tietoaineistojen kuvailemiseen on myös kuvattu avoindata.fi-palvelun viitekehyksessä (Google docs)

Lisätietoja DCAT-AP:sta ja avoindata.fi:n laajennoksesta.

Data.europa.eu tarjoaa lisätietoja DCAT-metatietomallista sekä koulutusvideoita (englanniksi)

Metatietokäytännöt Paikkatietohakemistossa

Maanmittauslaitoksen ylläpitämä Paikkatietohakemisto-palvelu mahdollistaa paikkatiedon tuottajille metatietojen tallentamisen ja jakelun sekä INSPIREN mukaisille että myös muille paikkatietoaineistoille ja -palveluille. 

Paikkatietoaineistoista kuvataan muun muassa maantieteellinen ja ajallinen kattavuus, tuotantoprosessi ja saatavuuteen liittyviä rajoituksia. Paikkatietopalveluista kuvataan esimerkiksi tarjottavat aineistot ja linkit itse palveluun. Kun avoimien paikkatietoaineistojen ja -palveluiden metatiedoille laittaa Avoindata.fi-avainsanan, ne siirtyvät harvestoinnissa avoindata.fi-palveluun. INSPIREn ulkopuolisille aineistoille ja palveluille tulisi lisätä avainsana ei-inspire, jotta ne eivät päädy Suomen INSPIRE-seurantatuloksiin.

Palveluun on rekisteröitynyt lähes 300 metatietojen laatijaa, jotka edustavat noin 150 organisaatiota. Metatiedot on julkaistu yli 1 500 paikkatietoaineistolle tai -palvelulle. Niistä noin puolet kuuluu INSPIREn piiriin.

Metatietokäytännöt Helsinki Region Infoshare -palvelussa

Datalle kannattaa antaa mahdollisimman yleistajuinen nimi. Lisäksi datasta kannattaa kirjoittaa yleistajuinen sanallinen kuvaus, jossa kerrotaan muun muassa,

  • mistä ja millaisesta datasta on kyse,
  • miten se on laadittu tai kerätty ja
  • onko datassa jotain erityistä, jota käyttäjän tulisi tietää, jotta hän osaa tulkita dataa oikein.

Kuvauksessa kannattaa kertoa avoimesti myös datan puutteista sekä mahdollisista virheistä. Olisi myös hyvä, että datan ominaisuustiedot sekä datassa käytetyt lyhenteet kuvataan ja kirjoitetaan auki. Datan metatiedot kannattaa kääntää myös englanniksi.

HRI:n käyttämä metatietomalli.

Metatietokäytännöt Suomen ympäristökeskuksessa

SYKEssä on käytössä tallennustyökalu metatietojen kuvaamiseen (metadataeditori) ja erillinen loppukäyttäjille tarkoitettu metatietopalvelu

Metatietoja on mahdollista tuottaa tietoaineistoista ja -järjestelmistä, rajapintapalveluista, ympäristöraportoinneista sekä tutkimusdatasta. Näille kaikille on toteutettu omat metatietoprofiilit. Tietoaineistojen ja rajapintapalveluiden metatietoprofiilit noudattavat INSPIRE-direktiivin vaatimuksia. 

Sekä metadataeditori että metatietopalvelu tarjoavat avoimet rajapinnat metatietojen harvestointiin. Rajapintojen kautta SYKEn aineistojen ja rajapintojen kuvauksia siirretään Maanmittauslaitoksen ylläpitämään Paikkatietohakemistoon (INSPIRE-direktiivin mukaiset metatiedot), DVV:n ylläpitämään avoindata.fi-palveluun (SYKEn avoimien aineistojen metatiedot) sekä CSC:n Etsin.fi-palveluun.

Harvestoinnin kautta SYKEn avoimet aineistot löytyvät myös paikkatietohakemistosta ja sitä kautta Euroopan paikkatietohakemistosta. Avoindata.fi:n kautta SYKEn aineistot löytyvät myös Euroopan dataportaalista.
SYKEn metatietojärjestelmään kuuluu metadataeditori ja metatietojen loppukäyttäjille tarkoitettu metatietopalvelu. Kumpikin palvelu tarjoaa rajapinnan metatietojen harvestointiin

Metatietokäytännöt Tilastokeskuksessa

Luotettavien tilastojen tekeminen ja niiden tulkitseminen vaatii paljon taustatietoja tilastoista ja niiden kuvaamista asioista. Tietoa tilastoista -osioon on koottu Tilastokeskuksen tilastojen metatiedot. Metatietopalvelu sisältää seuraavia metatietokokonaisuuksia.

Tilastokeskus ylläpitää ja julkaisee kansallisia luokitussuosituksia. Niistä useimmat perustuvat EU-direktiiveillä vahvistettuihin kansainvälisiin standardeihin. Luokitussuosituksia käyttämällä edistetään eri aikoina ja eri alueilta tuotettujen tilastotietojen vertailtavuutta.

Luokitukset muodostuvat nimikkeistä eli luokkien nimistä, niille annetuista koodeista eli numero- tai kirjaintunnuksista sekä luokkien kuvauksista eli määritelmistä. Luokittelulla tarkoitetaan tilastoaineistoissa esiintyvien yksittäisten tietojen jaottelua määrättyjen ominaisuuksien mukaan eri ryhmiin siten, että kukin yksikkö kuuluu vain yhteen ryhmään. Luokittelun yhteydessä ryhmät nimetään ja niille annetaan tunnukset. Tilastokeskuksen luokituksia on julkaistu myös avoimen rajapintapalvelun kautta.

Yhteentoimivuusalustan hyödyntäminen

Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä Yhteentoimivuusalusta mahdollistaa yhtenäisen tietosisältöjen kuvailun ja määrittelyn sekä toimijoiden tehokkaan ja läpinäkyvän yhteistoiminnan tiedonhallinnassa. Se koostuu sanastoista, koodistoista ja tietovirroissa ja muussa tiedonhallinnassa tarvittavista tietomalleista. 

Yhteentoimivuusalusta on tarkoitettu sekä julkisen hallinnon että yksityissektorin käyttöön. Alusta on maksuttomasti käytettävissä terminologiseen sanastotyöhön, koodistojen hallintaan ja tietomallinnukseen. Tietosisältöjen tuottajat vastaavat kukin omista tietomäärityksistään sekä niiden ajantasaisuudesta ja laadusta.

Yhteentoimivuusalustalla olevat valmiit tietomääritykset ovat vapaasti hyödynnettävissä. Valmiiden koodistojen ja tietomallien hyödyntäminen omassa järjestelmäkehityksessä on kustannustehokasta ja parantaa yhteentoimivuutta eri toimijoiden järjestelmien kanssa. Yhdenmukaisten käsitteiden käyttö helpottaa palveluiden suunnittelua ja ymmärrettävyyttä.

Yhteentoimivuusalustalla hyödynnetään yhteentoimivuusmenetelmää. Menetelmän avulla luodaan ja ylläpidetään tiedon semanttista yhteentoimivuutta eli tiedon käsittelyä siten, että sen merkitys tietovirroissa säilyy samana. Yhteentoimivuusmenetelmä on yhteinen tapa hallita, tuottaa ja ylläpitää digitaalisten palveluiden ja tietovirtojen taustalla tarvittavia tietomäärityksiä ja metatietoja.

Keskeistä on tietosisältöjä kuvaavien tietomääritysten yhdenmukaisuus ja uudelleenkäyttö: aiemmin tehtyjä sanastoja, koodistoja ja tietomalleja hyödynnetään mahdollisimman paljon. Yhteentoimivuusmenetelmän mukaiset tietosisällöt on kuvattu Yhteentoimivuusalustalle, joka on avoin verkkoalusta koneymmärrettävien tietomääritysten tekemiseen.

Yhteentoimivuusmenetelmä ohjaa organisaatioiden yhteisten ydinkäsitteiden, ydinluokkien ja koodistojen tekemistä ja sitä, miten jonkin organisaation tekemät kuvaukset voidaan yleistää kaikkien käyttöön. Samalla se ohjaa myös sitä, miten näitä yhteisiä kuvauksia voidaan hyödyntää organisaatioiden omien kuvausten tekemisessä.

Yhteentoimivuusalustan julkiseen dokumentaatioon on koottu tarpeellista tietoa siitä, kuinka Yhteentoimivuusalustalle voi liittyä ja perusohjeistus siitä, kuinka päästä alkuun työkalujen käytössä.

Julkaisu ja viestintä

Tässä vaiheessa kuvataan, miten ja missä avattava tietoaineisto kannattaa julkaista sekä miten siitä on hyvä viestiä.

Avattavan tietoaineiston julkaisuun ja viestimiseen ei ole olemassa virallisia suosituksia.

Tietoa jo avanneet organisaatiot ovat yleensä julkaisseet avattavan tietoaineiston metatietoineen julkisessa dataportaalissa, jotta tietoaineisto olisi mahdollisimman helposti ja nopeasti löydettävissä. 

Missä data kannattaa julkaista?

Tiedon jakamista varten perustettuja dataportaaleja löytyy Suomesta useita.

  • Avoindata.fi-palvelussa kuka tahansa voi julkaista kaikenlaista avointa dataa.
  • Pääkaupunkiseudun kaupungit julkaisevat datansa lähtökohtaisesti HRI-palvelussa.

Valtion hallinnon tekemät datan avaukset ovat hyvä tehdä näkyviksi avoindata.fi-palvelussa. Sitä kautta viesti tavoittaa suuren määrän datan hyödyntämisestä kiinnostuneita.

Avoindata.fi-palvelu toimii kansallisena avoimen datan yhteyspisteenä, josta löytyvien tietoaineistojen kuvailutiedot harvestoidaan ja julkaistaan Euroopan komission hallinnoimassa data.europa.eu-palvelussa. Avoindata.fi sisältää paljon muissa suomalaisissa dataportaaleissa julkaistujen tietoaineisten kuvailutietoja - tietoja harvestoidaan muun muassa Helsinki Region Infoshare -palvelusta ja Paikkatietohakemistosta.

Sen lisäksi, että organisaatio julkaisee tietoaineistonsa kuvailutiedot jossain dataportaalissa, voi organisaatio julkaista tietoa myös omilla verkkosivuilla.

FAIR-periaatteiden noudattaminen datan julkaisussa

FAIR-periaatteet ovat alun perin kehitetty tutkimustiedolle. Niitä voi kuitenkin soveltaa myös avoimen datan julkaisussa, vaikka kaikkia periaatteita ei välttämättä voikaan noudattaa sellaisenaan.

FAIR-lyhenne tulee sanoista 

  • Findable (löydettävä)
  • Accessible (saavutettava)
  • Interoperable (yhteentoimiva) ja 
  • Re-usable (uudelleenkäytettävä). 

Periaatteita noudattamalla pyritään varmistamaan, että dataa on helppo käyttää uudelleen ja julkaistu data kuvailutietoineen on laadukasta. 

Varmista, että julkaisemasi avoin data noudattaa FAIR-periaatteita:

  1. Julkaise data julkisessa dataportaalissa, esimerkiksi avoindata.fi:ssä. 
  2. Varmista, että data saa yksilöllisen tunnisteen.
  3. Julkaise data avoimessa tiedostomuodossa.
  4. Kuvaile data kattavasti.
  5. Lisensoi data avoimella käyttöluvalla, kuten Creative Commons BY 4.

Lue lisää FAIR-periaatteista avoimen datan julkaisemisessa.

Miten datan julkaisusta kannattaa viestiä?

Organisaation kannattaa markkinoida avaamiaan tietoaineistoja eri viestintätavoin ja kannustaa datan hyödyntämiseen.

Avatusta tiedosta voi ilmoittaa esimerkiksi

  • organisaation sivuilla,
  • uutiskirjeessä ja
  • sosiaalisessa mediassa.

Lisäksi dataa voi esitellä organisaation verkostoille ja sen hyödyntämiseen voi kannustaa järjestelmällä erilaisia tapahtumia, jossa dataa hyödynnetään.

Lue toimintamallista datan hyödyntäjien tukemisesta.

Käyttäjiä kannattaa rohkaista kertomaan sovelluksista tai palveluista, jotka hyödyntävät organisaation julkaisemaa avointa tietoa. Mahdollisia sovellusesimerkkejä on hyvä tuoda esille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja inspiroida näin muita sovelluskehittäjiä sekä datan hyödyntäjiä.

Julkaiseminen avoindata.fi:ssä

Avoindata.fi on kansallinen avoimen datan palvelu. Sen tavoitteena on koota kaikki suomalainen avoin data yhteen paikkaan.

Kansallisessa portaalissa on se hyöty, että organisaation ei tarvitse käyttää omia resurssejaan portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon. Avoindata.fi:tä kehitetään jatkuvasti ja portaalilla on vakiintunut käyttäjäkunta, joten erilaiset hyödyntäjät löytävät uudet aineistot helposti. Palvelu perustuu avoimeen lähdekoodiin ja on käytettävissä kolmella eri kielellä.

Avoindata.fi-palvelu tarjoaa muun muassa:

  • Maksuttoman julkaisualustan avoimille tietoaineistolle. 
  • Kansainvälistä näkyvyyttä. Data.europa.eu-palvelu harvestoi avoindata.fi-palvelua, eli kaikki palveluun ladattu data löytyy myös Euroopan kansainvälisestä avoimen datan portaalista.
  • Tilastoja. Avoindata.fi:stä saa erilaisia tilastoja muun muassa palvelun käytöstä sekä organisaatioiden ja tietoaineistojen suosittuudesta.
  • Tukimateriaaleja datan avaamiseen ja julkaisemiseen.

Avoindata.fi:n käyttö on mahdollista myös rajapinnan kautta. Lisätietoja avoindata.fi:n käyttämisestä rajapinnan kautta.

Julkaiseminen Paikkatietohakemistossa ja Paikkatietoikkuna.fi-palvelussa

Paikkatietohakemisto on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kansallinen metatietopalvelu, jossa tiedontuottajat laativat, julkaisevat ja päivittävät metatietoja. Lue lisää metatietojen julkaisemisesta Paikkatietohakemistossa.

Paikkatietoikkuna.fi-palvelu on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kansallinen geoportaali, joka esittelee paikkatietoaineistoja ja -palveluja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maanmittauslaitos vie tiedontuottajien rajapintapalveluiden kautta julkaisemia karttatasoja Paikkatietoikkunaan pyynnöstä. Kunkin tiedontuottajan kanssa tehdään sopimus, jossa sovitaan mm. käyttöehdoista. Lisätietoja Paikkatietoikkunasta.

Palvelut ovat on keskeinen osa Suomen INSPIRE-toimeenpanoa. INSPIRE-direktiivin velvoittamia ovat viranomaiset, jotka hallinnoivat tai ylläpitävät direktiivin soveltamisalaan kuuluvia paikkatietoaineistoja. Lisää INSIPIRE-direktiivin velvoitteista Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta.

Julkaiseminen HRI-palvelussa

Pääkaupunkiseudun kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen kuntayhtymineen) avoimet datat julkaistaan hri.fi:ssä, josta datojen metatiedot harvestoituvat automaattisesti avoindata.fi:hin.

Avatuista datoista ja suuremmista päivityksistä kannattaa viestiä mahdollisimman laajasti. Jos mahdollista, niin esimerkiksi rajapintojen versiopäivityksistä kannattaa viestiä jo etukäteen. Sopivia viestintäkanavia ovat organisaation omien verkkosivujen ja intranetin lisäksi muun muassa uutiskirjeet, sosiaalisen median kanavat ja erilaiset tapahtumat. Viestintää voivat tehdä useammat tahot: esimerkiksi pääkaupunkiseudulla datan avaajataho sekä HRI-palvelu viestivät avauksesta.