2. Motivointi ja organisointi

Tiedon avaamisen hyödyt

Tässä vaiheessa kuvataan, mitä hyötyä tiedon avaamisesta voi olla eri osapuolille ja yhteiskunnalle.

Digitaalinen tieto ei kulu käytössä, vaan sen arvon voi ajatella kasvavan, mitä useampi sitä hyödyntää. Organisaation jakaessa tietoaan avoimesti laajempaan käyttöön, tulee organisaation ulkopuolisille tahoille, kuten yrityksille ja kansalaisille, mahdollisuus hyödyntää samaa tietoa omissa käyttötarkoituksissaan.

Julkisella sektorilla työskentelee noin puoli miljoonaa ihmistä, joiden lisäksi julkisesti hallinnoituihin tietovarantoihin tuottavat tietoa myös yritykset ja kansalaiset. Lähtökohtaisesti julkisen hallinnon organisaatio kerää ja hallinnoi tietoa lainsäädännössä sille säädettyyn tehtävään. Näin ollen suuriakin tietovarantoja voidaan kerätä vain yhtä tai muutamaa tehtävää varten. Avaamalla näitä tietoja laajemmin muiden käyttöön voidaan saavuttaa merkittävää tuottavuuden kasvua ja toiminnan tehostamista. Lisäksi tietojen avaaminen voi luoda uusia mahdollisuuksia hyödyntää tietoja laajemmin yhteiskunnassa.

Avoimesti käytettävissä olevat tietoaineistot vaikuttavat

  • demokratiaan ja hallinnon läpinäkyvyyteen
  • kansalaisten aktiivisuuteen ja osallistamiseen
  • organisaatioiden toiminnan tehostamiseen ja suorituskyvyn parantamiseen sekä
  • liiketoiminnan ja talouden kehittymiseen uusien innovaatioiden ja palveluiden myötä.

Suomen perustuslain (731/1999) 12 §:n mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Julkisuusperiaatteen (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999, jäljempänä julkisuuslaki) mukaisesti viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuuslaissa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. On kuitenkin hyvä huomioida, että viranomaisten tietovarannot on ensisijaisesti suunniteltu erikseen määritellyille käyttäjäryhmille esimerkiksi tukemaan päätöksentekoprosessia tai palvelutuotantoa. Organisaation voi jakaa tietojaan myös laajempaan käyttöön, mikäli esimerkiksi sopimusehdot, tekijänoikeudet, tietosuojasäädökset, tietoturvaan liittyvät seikat tai muut eivät sitä estä.

Tässä yhteydessä tarkastellaan täysin avoimesti jaetun tiedon hyötyjä. Avoimeksi tiedoksi tai avoimeksi dataksi kutsutaan tietoa, joka jaetaan vapaasti avoimella lisenssillä eli käyttöluvalla. Tietoaineistojen lisensointia on kuvattu tarkemmin vaiheessa 4 Käyttöoikeuksien määrittely.

Avoin data on digitaalisessa muodossa olevaa koneluettavaa tietoa, joka on kaikkien vapaasti käytettävissä mihin tahansa tarkoitukseen, kunhan sen alkuperäinen lähde mainitaan. Avoin data voi olla esimerkiksi väestönlaskentatietoja, karttatietoja tai vaikkapa reaaliaikaista dataa bussien sijainneista.

Avoimen datan hyötyjä voi tarkastella eri tavoin kuten taloudellisesta, sosiaalisesta, ekologisesta, poliittisesta tai suorituskyvyn näkökulmasta. Esimerkiksi ympäristöön liittyvien tietojen avaaminen edesauttaa kiertotaloutta, luonnonvarojen tehokkaampaa käyttöä ja luonnon monimuotoisuutta. Sen sijaan valtion budjetin ja ostotietojen avoimuus puolestaan tehostaa verorahojen käyttöä ja korruption torjumista. Euroopan dataportaalin mallissa (englanniksi) hyötyjä tarkastellaan erityisesti suorituskyvyn, taloudellisuuden ja sosiaalisuuden näkökulmista. 

Lisätietoja tiedon avaamisen hyödyistä (englanniksi) Euroopan dataportaalissa. 

Avointa dataa hyödynnetään esimerkiksi erilaisissa mobiilisovelluksissa, visualisoinneissa, tutkimuksissa tai verkkopalveluissa. Esimerkkejä avoimen datan hyödyntämisestä on kuvattu muun muassa avoindata.fi:n käyttösovelluksiin ja hri.fi-palvelun sovellusgalleriaan. Sovellusesimerkit kuvaavat sitä, mihin kaikkeen avointa dataa voi käyttää. 

Organisaatiot voivat arvioida tietoaineistojensa hyötypotentiaalia arviointimenetelmällä, jota on kuvattu tarkemmin vaiheessa 4 Hyödyt, riskit ja kustannukset.

Tiedon avaamisen hyötyjä julkishallinnolle

Julkishallinnossa tiedon avaaminen ja avatun tiedon hyödyntäminen parantaa tiedon johtamista ja tiedolla johtamista, päätöksentekoa ja suorituskykyä sekä tehostaa julkisten palvelujen suunnittelua ja toteuttamista.

Kun julkishallinnon tietovarannot ovat mahdollisimman laajasti ja avoimesti käytettävissä myös yli sektorien, voidaan

  • säästää resursseja
  • kehittää ja tehostaa hallinnon sisäisiä prosesseja sekä
  • parantaa datan laatua, kuvailuja ja löydettävyyttä.

Avattavien tietoaineistojen kartoitus ja avaamisprosessien suunnittelu voivat jo itsessään kehittää organisaatiota.

Lisätietoja julkishallinnon avoimesta datasta (englanniksi) Euroopan dataportaalissa. 

Esimerkkejä avatun tiedon käytöstä ja hyödyistä

Avoimet ostolaskutiedot

Useat kunnat ja valtionhallinto ovat julkaisseet ostolaskutietojaan avoimena tietona. Tämän on lisännyt vahvasti julkishallinnon toiminnan läpinäkyvyyttä ja mahdollistanut julkishallinnon organisaatioiden ostotoiminnan keskinäisen vertailun sekä edesauttanut osaltaan julkisten varojen huolellista käyttöä.

Ostolaskutietojen avoin saatavuus on mahdollistanut sen, että Valtiokonttori on voinut luoda käyttäjäystävällisen Tutkihankintoja.fi-palvelun, jonka kautta eri organisaatioiden tietoja on helppo vertailla keskenään.

Kuntien ja kuntayhtymien avoimet taloustiedot

Kuntien ja kuntayhtymien hyväksymät taloustiedot ovat saatavilla avoimena tietona rest-rajapinnan kautta JSON- ja XML-muodossa. Tämä on mahdollistanut sen, että Valtiokonttori on voinut luoda käyttäjäystävällisen Tutkikuntia.fi-palvelun. Näin näitä tietoja voi vapaasti hyödyntää joko raakadatana tai käyttöliittymän kautta esimerkiksi julkishallinnossa tiedolla johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen.

Avoimet paikkatietoaineistot

Suomen ympäristökeskus (SYKE)

SYKEn avoimia aineistoja käytetään monipuolisesti suunnittelun ja päätöksenteon tukena, kuten esimerkiksi kaavoituksessa, erilaisten lupien käsittelyssä sekä hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Lisäksi aineistoja hyödynnetään tutkimus- ja opetusmateriaaleina yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa.

SYKEn paikkatiedot yhdistettynä muihin aineistoihin ovat käytössä myös viestintään ja ympäristötiedon jakamiseen tarkoitetuissa palveluissa, joita muun muassa ELY-keskukset ovat laatineet oman alueensa kuntia ja muita toimijoita varten. Esimerkkejä tästä on koottu Pirkanmaan ELYn sivustolle. Muita esimerkkejä sovelluksista, joissa SYKEn paikkatietoja käytetään ovat vesiaiheisen tutkitun tiedon lähde vesi.fi sekä merellisen tiedon hakemiseen ja katselemiseen tarkoitettu meriopas.fi.

SYKEn avoimia paikkatietoaineistoja voi ladata aineistopaketteina tai avoimia rajapintapalveluja hyödyntämällä. Näistä aineistoista on laadittu myös metatietokuvaukset. INSPIRE-direktiivin mukaiset latauspalvelut tarjoavat SYKEn INSPIRE-aineistot pääasiassa Atom-syötteen kautta GML-tiedostoina. WFS-suorasaantilatauspalvelu on julkaistu osasta aineistoja. SYKEn palvelusta ladattavat paikkatietoaineistot kuuluvat avoimen tietoaineiston käyttöluvan piiriin.

Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitoksen avoimia aineistoja hyödynnetään laajasti eri sektoreilla kuten julkishallinnossa, metsätaloudessa, rakentamisessa, navigoinnissa, ohjelmistojen suunnittelussa ja valmistamisessa, tutkimuksessa ja koulutuksessa. Myös erilaisessa harrastustoiminnassa avoimia aineistoja hyödynnetään laajasti.

Esimerkkeinä selainpalveluista:

Esimerkkeinä mobiilisovelluksista:

Kaupallisissa navigointisovelluksissa hyödynnetään myös avointa dataa.

Maanmittauslaitoksen kartta- ja paikkatietoaineistoja on saatavilla sekä rajapintapalvelusta että tiedostopalvelusta. Rajapintapalvelun kautta on saatavilla aina ajantasaisinta tietoa ja käytössä ovat esimerkiksi WMS-, WMTS-, WFS-, REST- ja OGC API Feature-standardit. Esimerkiksi Karttapaikka ja Paikkatietoikkuna ovat käyttöliittymiä, joissa hyödynnetään rajapintapalveluja. Tiedostopalvelun kautta saatavilla olevat tiedostot ovat tietyn ajankohdan aineistoja. Maanmittauslaitos on ohjeistanut tiedon hyödyntäjiä rajapintapalvelun ja tiedostopalvelun valinnassa

Ilmatieteen laitos

Ilmatieteen laitoksen avoimet paikkatietoaineistot ovat saatavilla aineistosta riippuen joko lataus-, katselu- tai tiedostopalveluna. Suurin osa aineistoista on tarjolla koneluettavan INSPIRE-direktiivin mukaisen WFS-rajapinnan kautta. Yleisimmät säähavainnot ovat myös saatavilla erityisen käyttöliittymän kautta Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen kautta. Tämän lisäksi osa hilamuotoisista aineistoista on myös julkaistu Amazon AWS Public Datasets palvelun kautta.

Ilmatieteen laitos on koonnut sivuilleen esimerkkejä, jotka hyödyntävät avointa säätietoa

Tilastokeskus

Tilastokeskuksen avoimet paikkatietoaineistot käsittävät tilastoalueita ja niihin yhdistettyjä tilastotietoja. Aineistot ovat saatavilla WMS- ja WFS-rajapinnalta, ja osa aineistosta on saatavana INSPIRE-direktiivin mukaisessa muodossa WMS-rajapinnalta ja uudentyyppiseltä OGC API Features rajapinnalta.

Suomi.fi-palvelutietovarannon avoimet tiedot

Julkishallinnon tuottamia palveluja ja niihin liittyviä erilaisia asiointikanavia on kuvattu yhdenmukaisessa muodossa Suomi.fi-palvelutietovarantoon (PTV), joka on Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä, julkishallinnon yhteinen ja keskitetty tietovaranto. Julkishallinnon organisaatiot ovat lakisääteisesti velvoitettuja käyttämään Palvelutietovarantoa, mutta yksityiset palvelutuottajat voivat myös käyttää palvelua käyttöehtojen puitteissa.

PTV:n tiedot ovat ajantasaista ja luotettavaa, täysin avointa ja maksutonta dataa. Palvelujen ja asiointikanavien tietoja ei tarvitse ylläpitää useissa järjestelmissä, vaan organisaatio voi käyttää PTV:ssä olevan palvelu- ja asiointikanavasisältönsä automaattisesti omissa palveluissaan avoimen rajapinnan kautta. Esimerkiksi Kela hyödyntää PTV:ssä olevia palvelupistetietojaan omassa palvelupistehaussaan hakemalla yhteispalvelun asiointipisteiden tiedot PTV:stä, jolloin tiedot päivittyvät suoraan kuntien ylläpitäminä Kelan palvelupistehakuun. Myös kansallisessa tekoälyohjelmassa AuroraAI:ssa kehitettävissä ratkaisuissa hyödynnetään palvelutietovarannon avoimia tietoja.

Tiedon avaamisen hyötyjä liiketoiminnalle

Yritysten liiketoiminnalle on avoimesti saatavilla olevista tietoaineistoista paljon hyötyä. Hyödyntämällä avointa tietoa yritykset voivat kehittää olemassa olevaa liiketoimintaansa ja luoda täysin uutta liiketoimintaa. Tämä voi tuottaa uudenlaista lisäarvoa yrityksen asiakaskunnalle tai laajentaa asiakaskuntaa entisestään. Samalla yritys voi työllistää uusia työntekijöitä, millä on oma tärkeä arvonsa yhteiskunnassa.

Lisäksi yritys voi avoimen tiedon avulla parantaa

  • tiedolla johtamista,
  • päätöksentekoa,
  • suorituskykyä sekä
  • tehostaa palvelujen suunnittelua ja toteuttamista.

Avoimesti hyödynnettävissä olevat tietoaineistot voivat vähentää yrityksen investointitarpeita ja säästää yrityksen resursseja merkittävästi. 

On myös hyvä huomioida, että monet avoimen datan liiketoimintahyödyt ovat epäsuoria. Avointa dataa voidaan käyttää esimerkiksi osana palvelua, tai sen avulla voidaan parantaa yritysten päätöksentekoa ja prosessien automatisointia tekoälyä hyödyntäen. Parhaimmillaan avoimen datan innovaatioista syntyy kasvua ja tuottavuuden paranemista esimerkiksi uusien tuotteiden ja palveluiden muodossa.

Esimerkki: Maas Global Oy

Maas Global (englanniksi) myy asiakkaille kuukausimaksullista Whim-sovellusta, joka yhdistää julkista liikennettä, kaupunkipyöriä, takseja, yhteiskäyttöautoja ja auton vuokrausta. Yritys käyttää paikallisia kumppaneita palvelutuotannossaan.

Maas Global on maailman ensimmäinen yhtiö, joka tuottaa liikkumisen palveluna (engl. mobility as a service). Joulukuussa 2018 lanseeratulla palvelulla on tehty yli 20 miljoonaa matkaa. Maas Global hyödyntää avointa dataa reittien suunnittelussa ja aikataulujen tuottamisessa. Lisäksi Maas Globalin liiketoiminta perustuu pääsyyn muiden toimijoiden (lippu- ja maksu-)rajapintoihin. Niiden avulla se pystyy ostamaan lippuja esimerkiksi HSL:ltä ja myymään niihin perustuvia matkoja omassa sovelluksessaan.

Vuonna 2019 Maas Global voitti Euroopan "Future Unicorn Award" -kilpailun. Yksisarvisella (engl. Unicorn) viitataan yritykseen, jonka arvo on yli miljardi euroa. Lisätietoja Future Unicorn Award -kilpailusta (englanniksi).

Esimerkki: Gispo Oy

Gispo Oy on suomalainen paikkatietoalan yritys, jonka tavoitteena on edistää avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen sekä avoimen paikkatiedon kehittämistä ja hyödyntämistä. Gispo tekee töitä paikkatiedon parissa elinkaaren eri vaiheissa ja hyödyntää aktiivisesti avointa tietoa konsultointi- ja koulutuspalveluissaan. Yritys on kasvanut niin Suomen sisällä kuin ulkopuolellakin. 

Katso tallenne avoimen datan käytöstä paikkatietoalan yrityksissä.

Tiedon avaamisen hyötyjä yhteiskunnalle

Avoimesti saatavilla olevat tietoaineistot tuottavat yhteiskunnalle monenlaisia hyötyjä. Ne lisäävät esimerkiksi julkishallinnon läpinäkyvyyttä ja vahvistavat luottamusta. Avointa tietoa hyödynnetään muun muassa tutkimuksessa, opetuksessa ja tiedotusvälineissä.

Avoimen tiedon hyödyntäminen opetuksessa

Avoimet aineistot, avoimen lähdekoodin ohjelmistot sekä avoin tiedejulkaiseminen ovat vaikuttaneet suuresti opetukseen. Avoimia aineistoja hyödynnetään laajasti muun muassa maantieteen yliopisto-opetuksessa.

Nykyään opetuksessa voidaan esimerkiksi käyttää oikeita avoimia paikkatietoaineistoja keksityn datan sijaan. Opiskelijoita kannustetaan myös etsimään ja vaatimaan avoimia aineistoja ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja sekä jakamaan tuotoksiaan avoimesti eteenpäin. Lisätietoja tiedon hyödyntämisestä maantieteen opetuksessa.

Avointa tietoa hyödynnetään myös ammattikorkeakouluissa. Esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulussa opiskelijoilla on ollut useina vuosina mahdollisuus osallistua kursseille, joissa ratkotaan tosielämän ongelmia avoimia tietoaineistoja ja rajapintoja hyödyntäen. Lisätietoja Metropolian ja HRI:n yhteistyöstä

Myös Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskelijoita on aktiivisesti ohjattu hyödyntämään avoimia tietoaineistoja. Esimerkiksi, Kukkamäki, J., Mikkonen, A., Stormi, I. & Mäntyneva, M. (2020). Avoimen datan hyödyntäminen opetuksessa ja tutkimuksessa. Teoksessa J. Kukkamäki & M. Tarkkala (toim.), Avoin Häme. HAMK Unlimited Journal 25.8.2020.

Avoimen tiedon hyödyntäminen tutkimuksessa

Avoimia tietoaineistoja hyödynnetään opinnäytetöissä, väitöskirjoissa ja muissa tieteellisissä tutkimuksissa.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinoinnista vastaa suomalaisessa tutkimusyhteisössä Tieteellisten seurain valtuuskunta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Koordinaation tavoitteena on edistää tutkimusyhteisön sisällä keskustelua avoimen tieteen ja tutkimuksen tavoitteista ja keinoista sekä lisätä yhteistyötä ja tietoisuutta avoimen tieteen ja tutkimuksen mahdollisuuksista, haasteista ja ratkaisuista. Tutustu tarkemmin avointiede.fi.

Avointa dataa on tuotettu sekä hyödynnetty myös Helsingin yliopiston Digital Geography Labissa, jossa on muun muassa tuotettu avoimesti saatavilla olevaa pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisidataa.

Tutustu tarkemmin Digital Geography Labin tutkimusryhmään (englanniksi) tai katso tallenne avoimen datan käytöstä korkeakouluissa.

Opinnäytetöitä, joissa on hyödynnetty avointa tietoa, voi etsiä esimerkiksi Helsingin yliopiston digitaalisesta arkistosta ja Tampereen yliopiston kirjaston hakupalvelusta. Avointa tietoa on hyödynnetty esimerkiksi Turun yliopiston maisemantutkimukselle tehdyssä pro gradu -tutkielmassa

Avoimen datan hyötyjä ja hyödyntämistä liiketoiminnassa on tarkasteltu väitöskirjassa Herrala, Antti. 2018. Benefits from Open Data: Barriers of Supply and Demand of Open Data in Private Organizations (englanniksi).

Avoimen tiedon hyödyntäminen tiedotusvälineissä

Tiedotusvälineet ja toimittajat hyödyntävät avoimia tietoaineistoja aktiivisesti uutisten ja muiden juttujen tekemisessä. Tätä työtä kutsutaan datajournalismiksi. Datajournalismista löytyy lisätietoja muun muassa Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen luomalta verkkosivuilta.

Esimerkiksi Ylen Plus-deski luo näyttävää ja syventävää verkkojournalismia osana Ylen uutis- ja ajankohtaistoimintaa. Plus-deski tekee muun muassa datajournalismia, visuaalisia feature-juttuja, virtuaalitodellisuutta sekä interaktiivisia artikkeleita.

Plus-deskissa työskennelleen toimittajan kokemuksia avoimen tiedon ja rajapintojen hyödyntämisestä.

Myös Helsingin Sanomilla on oma datajournalismiin keskittyvä datadeskinsä, joka hyödyntää laajasti erilaisia tietoaineistoja artikkeleissaan. Helsingin Sanomat on tuottanut esimerkiksi:

(Artikkelit saatavilla vain HS:n tilaajille)

HS on saanut pronssimitalin kansainvälisessä Malofiej-infografiikkakilpailussa avointa dataa hyödyntävällä artikkelilla ja kunniamaininnan Datamenestyjät-kilpailussa, joka on suunnattu Tilastokeskuksen tietoaineistoja hyödyntäville tahoille.

Yhteistyötä edistäviä verkostoja

Tässä vaiheessa kuvataan, mitä avoimen tiedon yhteistyöverkostolla tarkoitetaan ja minkälaisia verkostoja on olemassa.

Tietoa avaavien organisaatioiden ja avattua tietoa hyödyntävien tahojen muodostamaa verkostoa voidaan kutsua avoimen tiedon ekosysteemiksi ja yhteistyöverkostoksi. Se käsittää kaikki tiedon avaamiseen, julkaisuun, ylläpitämiseen sekä hyödyntämiseen osallistuvat toimijat ja järjestelmät. Parhaimmillaan tiedon jakamisesta ja hyödyntämisestä syntyvä kokonaisuus hyödyttää kaikkia ekosysteemin osapuolia.

Julkinen sektori toteuttaa keräämänsä ja hallinnoimansa tiedon avulla lähinnä lakisääteisiä tehtäviä, jotka ovat laissa hyvin tarkkaan rajatut. Usein tietoa hyödynnetään vain muutamaan tehtävään. Yhteistyöverkostojen kautta tietoon kohdistuvia tarpeita voi löytyä lisää ja tietoa voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisemmin.

Tietoa avaavan organisaation kannattaa tunnistaa jaettavasta tiedosta kiinnostuneita tahoja ja aiheen ympärillä olemassa olevia verkostoja, joihin mennä mukaan tai tarvittaessa luoda uusia verkostoja edistääkseen vuoropuhelua sidosryhmien kanssa. Tiedon potentiaaliset hyödyntäjät voivat auttaa organisaatioita avattavan tiedon ja tiedon jakelutavan esimerkiksi ohjelmointirajapinnan määrittelyssä. Tiedon hyödyntäjiä voi aktivoida esimerkiksi kyselyillä, haastatteluilla, työpajoilla, koulutuksilla, luennoilla tai hackathoneilla. 

Mikä on hackathon?

Hackathon on tapahtuma, jossa erikokoiset tiimit luovat erilaisia ratkaisuja erikseen määriteltyihin haasteisiin tai toimeksiantoihin. Haasteiden esittäjinä voi toimia esimerkiksi julkishallinnon organisaatio tai yritys. Hackathoniin osallistuvat tiimit muodostuvat yleensä itseohjautuvasti aiheesta kiinnostuneista, erilaisia aloja ja taustoja edustavista henkilöistä.

Hackathonit ovat tyypillisesti kestoltaan muutamia tunteja tai muutamia päiviä ja tiimien tulee saada ratkaisunsa valmiiksi tapahtuman aikana. Usein tapahtuman lopussa haasteiden määrittäjät palkitsevat parhaat ratkaisut.

Hackathonit ovat yleensä rentoja tapahtumia, joissa on hyvä mahdollisuus verkostoitua ja etsiä yhteistyökumppanuuksia. Suomessa eri toimijat ovat järjestäneet hackathoneja aktiivisesti viime vuosina. Hackathonien teemat vaihtelevat suuresti, mutta varsin usein hackathoneissa kannustetaan hyödyntämään avoimia tietoaineistoja, joiden hyödyntäminen on myös tuonut arvokasta lisäarvoa ratkaisujen kehittämiseen. Hackathonien tulokset voivat tuoda avatulle tiedolle julkisuutta ja lisää hyödyntäjiä.

Tunnetuimpia avointa tietoa edistäviä ekosysteemejä ja verkostoja

Open Knowledge Finland

Open Knowledge Finland ry eli Avoin tieto ry eli OKFI on vuonna 2012 perustettu, voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää tiedon avaamista ja hyödyntämistä. Yhdistys toimii kansainvälisen Open Knowledge -verkoston kumppaniyhdistyksenä Suomessa. Yhdistys on muutaman sadan jäsenen, tusinan yhteisön sekä muutaman tuhannen henkilön verkosto, johon kuuluu aktiivinen noin 40 ammattilaisen ja aktivistin ydintiimi, joka edistää yhdistyksen tavoitteita sekä projektien että vaikuttamisen kautta.

AvoinGLAM

AvoinGLAM -verkoston tavoitteena on tehdä yhteistyötä kulttuuriperintöorganisaatioiden kanssa sekä edistää kulttuuridatan ja digitaalisten sisältöjen avaamista ja avointen aineistojen hyödyntämistä. AvoinGLAM on osa kansainvälistä OpenGLAM -verkostoa, joka koostuu avoimien sisältöjen ja tiedon kanssa työskentelevistä toimijoista.

Verkostolla on julkinen Facebook-ryhmä Avoin GLAM. AvoinGLAM toimii nykyisin OKFIn alaisuudessa tiiviissä yhteistyössä Wikimedia Suomen kanssa.

Creative Commons Suomi

Creative Commons Suomi (CCFI) on verkosto, joka edustaa globaalia Creative Commons -verkostoa Suomessa. CCFI on toiminut aiemmin Aalto-yliopistossa, nykyisin OKFIn alaisena.

CCFI hallinnoi creativecommons.fi-sivustoa ja on koordinoinut Creative Commons -lisenssien eri versioiden suomenkielisten käännösten laatimisen.

Avoimen tiedon verkosto

Suomen kuusi suurinta kaupunkia (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) toteuttivat vuosina 2014–2017 yhteistyössä Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeen 6Aika-rahoitusinstrumentin mahdollistamana. Hankkeessa oli tavoitteena luoda datan avaamiselle yhteisiä toimintamalleja, avata harmonisoituja ohjelmointirajapintoja ja edesauttaa avoimen datan hyödyntämistä erityisesti liiketoiminnassa. Työtä tehtiin eri kaupungeissa yhtä aikaa ja samalla tavalla, minkä tuloksena sekä kaupunkien että kaupunkien ja yritysten välinen yhteistyö lisääntyi merkittävästi. Hankkeen päätyttyä datan avaaminen on jatkunut osana kaupunkien perustoimintaa, ja hankkeessa muodostunut yhteistyöverkosto on jatkanut toimintaansa. 

Verkosto järjestää noin kolmen kuukauden välein yhteistyötapaamisia, joissa jaetaan tietoa ajankohtaisia toimista ja suunnitellaan mahdollisia yhteistyötoimia. Tapaamiset ovat avoimia muillekin kunnille ja niihin on osallistunut myös muun muassa Digi- ja väestötietoviraston avoindata.fi-palvelun väkeä. 

Tieteellisten seurain valtuuskunta

Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) koordinoi kansallista Avoimen tieteen ja tutkimuksen strategiaa ja sen sisältämiä linjauksia, suosituksia ja ohjeita. Nämä ohjaavat hyvin voimakkaasti korkea-asteen oppilaitosten sekä tutkimuslaitosten tiedon avaamista (tutkimusartikkelit, opetusmateriaalit, opetuskäytännöt, toimintakulttuuri). TSV:n työ on tuonut yhteen valtakunnallisesti muun muassa tutkijoita, yliopistokirjastoja, tieteellisiä seuroja ja valtion virastoja. Lisätietoja avoimen tieteen sivustolla.

Kuntaliitto

Suomen Kuntaliitto on kuntasektorin edunvalvoja, kehittäjäkumppani sekä asiantuntija- ja tietopalvelujen tarjoaja, jonka jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit. Toiminnassa ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, muut kuntayhtymät sekä kuntataustaiset osakeyhtiöt. Suomen kunnat ovat itsenäisiä tiedon tuottajia ja hyödyntäjiä. Etenkin pienille kunnille Kuntaliitto ja sen tarjoamat ohjeet, oppaat, koulutukset ja palvelut ovat keskeisen tärkeitä datan avaamisen mahdollistamiseksi. Lisätietoja Kuntaliiton palveluista

Wikimedia Suomi ry

Wikimedia Suomi eli WMFI on kansainvälisen Wikimedia-säätiön suomalainen kumppaniyhdistys, joka koordinoi suomenkielisiä Wikimedia-hankkeita (kuten Wikipediaa, Wikiopistoa, Wikikirjastoa). Koska kaikki Wikimedia-projektit perustuvat avoimeen tietoon, on WMFI keskeinen avoimen tiedon hyödyntäjä. Avoimen datan osalta tärkein Wikimedia-projekti on Wikidata. 

Finnish Open Data Ecosystem -ryhmä

Facebook-ryhmä Finnish Open Data Ecosystem (FODE) on vuonna 2009 perustettu, OKFIn hallinnoima, julkinen ryhmä, joka on avoin kaikille avoimesta datasta kiinnostuneille. Kyseessä on Suomen suurin avoimen tiedon Facebook-ryhmä, jossa on noin 5000 jäsentä.

Kuntien avoin data -ryhmä

Kuntien avoin data Facebook-ryhmä on julkinen kuntien datan ja tiedon avaajien tarpeisiin perustettu verkosto. Ryhmässä kunnat ja kuntien kanssa yhteistyötä tekevät muut tahot, kuten korkeakoulut, yritykset, muut viranomaiset ja erilaiset yhteisöt tai yksittäiset ihmiset voivat jakaa tietoa, kysyä jos joku tiedon avaamiseen liittyvä asia askarruttaa, neuvoa kaveria tiedon äärelle, etsiä yhteistyökumppaneita ja antaa toisilleen vertaistukea tiedon ja hallinnon avaajina kunnassa. Ryhmän ylläpidosta vastaa Suomen Kuntaliiton ao. asiantuntijat.

{API:Suomi}

{API:Suomi} on julkinen ja avoin Facebook-ryhmä, jossa keskustellaan avoimesta datasta, ohjelmointirajapinnoista, API-taloudesta, alan standardeista ja muusta asiaan liittyvästä. Ryhmä on vapaamuotoinen tiedon jakamiseen tarkoitettu alusta. Mukana on yritysjohtajia, asiantuntijoita, virkamiehiä, tutkijoita, kansalaisyhteiskunnan toimijoita, sijoittajia, rajapinta tuote- ja palveluyritysten edustajia.

HRI Loves Developers

HRI Loves Developers on pääkaupunkiseudun avoimesta datasta kiinnostuneille kehittäjille suunnattua viestintä- ja yhteistyötoimintaa, jota koordinoi pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen avoimen datan palvelu Helsinki Region Infoshare. Toiminnan yhtenä viestintäkanavana toimii julkinen HRI Loves Developers -Facebook-ryhmä. HRI järjestää kaikille avoimia, johonkin tiettyyn teemaan keskittyviä kehittäjätapaamisia 4–5 kertaa vuodessa. Tutustu tarkemmin pääkaupunkiseudun kaupunkien kehittäjäyhteistyöhön.

Kehittäjätapaamisten lisäksi HRI tekee kurssi- ja luentoyhteistyötä pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kanssa. HRI:n asiantuntijat ovat pitäneet korkeakouluissa monia yksittäisiä luentoja avoimesta datasta ja avoimista paikkatiedoista sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Lisäksi HRI on tehnyt useiden vuosien ajan kurssiyhteistyötä Metropolia AMK:n kanssa. Lukukauden mittaisella kurssilla opiskelijat tekevät pienissä ryhmissä mobiilisovelluksia annettuihin teemoihin tai datoihin liittyen.

Turun avoimen tiedon verkosto 

Avoimen tiedon verkoston tavoitteena on tiedon mahdollisimman avoin saatavuus lounaisessa Suomessa. Tärkeinä päämäärinä ovat alueen kehittämisen ja päätöksenteon tietoperustan vahvistaminen, kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja liiketoiminnan edellytysten parantaminen. 

Verkoston keskiössä ovat Lounaistieto, Turun kaupunki ja Turku Science Park Oy, ja mukana on edustajia myös muista paikallisista organisaatioista. Verkostoon ovat tervetulleita mukaan kaikki aihepiiristä kiinnostuneet, kuten kuntien ja muun julkishallinnon sekä oppilaitosten ja yhdistysten edustajat, yrittäjät ja sovelluskehittäjät. Verkosto edistää laajasti paikkatietojen ja avoimen datan hyötykäyttöä. Tutustu tarkemmin Varsinais-Suomen avoimen tiedon verkostoon.

KIRAHub – rakennetun ympäristön innovaatioekosysteemi

KIRAHub on kiinteistö- ja rakentamisalan ekosysteemi, jonka visiona on tehdä Suomesta rakennetun ympäristön kestävän digitalisaation edelläkävijä. KIRAHub kerää yhteen ja kehittää myös itse tarvittavia alustoja toimialan kestävän digitalisoitumisen vauhdittamiseksi kuten Urban3-ekosysteemitila, kansainvälinen WDBE-konferenssi ja kaikille avoin keskustelufoorumi KIRAHVI.

Fairdata-verkosto

Fairdata-verkosto parantaa yhteistyötä ja tiedonkulkua Fairdata-palvelukokonaisuutta hyödyntävien organisaatioiden sekä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n välillä. Fairdata-palvelut ovat opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoamia palveluita digitaalisten aineistojen hallintaan. Fairdata-palvelut mahdollistavat tutkimusaineistojen ja niihin liittyvän kuvailutiedon hyvän hallinnan, turvallisen säilytyksen sekä löydettävyyden. CSC toteuttaa ja ylläpitää Fairdata-palveluita. Verkoston toimintaan ovat tervetulleita osallistumaan kaikki Fairdata-palveluiden käytöstä ja kehityksestä kiinnostuneet. 

Open and Agile Smart Cities -verkosto

Kansainvälinen Open and Agile Smart Cities (OASC) -verkosto (englanniksi) luo perustan datapohjaiselle yhteistyölle, jolla edistetään yhteentoimivia ratkaisuja, yritysten innovaatiotoimintaa ja älykkäiden palvelujen syntymistä. Vuonna 2015 perustetussa verkostossa on mukana kaupunkeja muun muassa Suomesta, Tanskasta, Belgiasta, Espanjasta ja Brasiliasta. Tavoitteena on, että kaupungeissa voidaan rakentaa palveluja, jotka pohjautuvat aitojen käyttäjäkokemusten perusteella valittuihin yhteneviin ohjelmointirajapintoihin ja tietomalleihin.

Viranomaisten avoin verkosto

Viranomaisten avoin verkosto on julkinen Facebook-ryhmä, joka on syntynyt halusta ylittää rajoja ja uudistaa julkishallintoa avoimeksi ja tehokkaaksi mahdollistajaksi. Verkosto on muutosagenttien kohtaamispaikka, tiedon markkinatori, ideoiden vaihdanta-alue ja villien visioiden sparrausrinki.

TIEKE ry

Tietoyhteiskunnan Kehittämiskeskus ry (TIEKE) on riippumaton, voittoa tavoittelematon suomalainen yhdistys, jonka tehtävänä on koota tietoyhteiskunnan toimijoita kehittämään suomalaisen tietoyhteiskunnan käytäntöjä kansalaisten ja elinkeinoelämän parhaaksi. Yhdistyksen jäseninä on sekä yksityisiä yrityksiä että julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioita. TIEKE keskittyy digitaalisen osaamisen kehittämiseen, digitaalisten toimintaprosessien edistämiseen ja Vaikuttaja-Verkottaja-Vauhdittaja-toimintaan. TIEKE organisoi verkostotoimintaa, joka tunnistaa kehityssuuntia ja digitaalisia yhteiskuntakehittämisen tarpeita ja vauhdittaa yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja haluttua kehitystä. 

Dataverkostojen sääntökirjamalli

Sitran IHAN-ohjelman puitteissa on luotu Dataverkostojen sääntökirjamalli (Reilun datatalouden sääntökirja)(pdf), jonka tarkoitus on tarjota helposti saavutettava opas dataverkoston perustamiseen sekä datanjakosopimusten Yleisten ehtojen määrittelyyn. Sääntökirjamalli auttaa organisaatioita muodostamaan uusia dataverkostoja, toteuttamaan dataverkostojen sääntökirjoja ja edistämään yleistä reilua datataloutta. 

Esimerkkejä ja tukea ekosysteemien kehittämiseen ja hackathonin järjestämiseen

Apua ekosysteemien kehittämiseen ja hackathonien järjestämiseen saat esimerkiksi seuraavista:

Suomessa hackathoneja järjestäviä tahoja ovat muun muassa Ultrahack ja Junction 

Open Finland -hackathon

Suomessa järjestettiin useampana vuonna valtakunnallinen avoimen datan ideointikilpailu, jossa pyrittiin tuottamaan avointa yhteiskuntaa edistäviä innovaatioita ja etsittiin ratkaisuja eri teemoihin liittyviin haasteisiin. Kilpailun tuloksena syntyi useita avoimen datan käyttösovelluksia muun muassa Miils-reseptin suunnittelu- ja jakopalvelu (englanniksi) ja The Flow Towards Europe, joka visualisoi pakolaiskriisiä (englanniksi).

Helsinki Digital Humanities Hackathon

Helsingin yliopisto järjestää vuosittain Helsinki Digital Humanities Hackathonin. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2015 alkaen. 

Tilastokeskuksen Datamenestyjät-kilpailu

Tilastokeskuksen tietoaineistoja hyödyntäville tahoille suunnattu Datamenestyjät-kilpailu tuo yhteiskunnallisia hyötyjä parantamalla datalukutaitoa, edistämällä ja kehittämällä avoimen datan hyödyntämistä sekä edistämällä tietoon perustuvan päätöksenteon edellytyksiä yhteiskunnassa. Kilpailussa etsitään tietoon perustuvia onnistuneita käytännön toteutuksia ja avoimien tietoaineistojen käytön mahdollisuuksia. 

Tavoitteet, mittarit ja kannustimet

Tässä vaiheessa kuvataan, miten tiedon avaamisen tavoitteita, mittareita ja kannustimia voi määritellä ja toteuttaa.

Tiedon avaamisen tavoitteisiin, mittareihin ja kannustimiin ei ole olemassa virallisia suosituksia.

Tietoa jo avanneet organisaatiot ovat sisällyttäneet tavoitteitaan esimerkiksi organisaation (esimerkiksi viraston tai kunnan) strategiaan, toiminta- ja taloussuunnitelmaan tai tulossopimuksiin. Tavoiteasetannan lisäksi tavoitteille on hyvä asettaa myös mittareita, esimerkiksi organisaatio- tai yksikkökohtaisesti, joiden avulla seurataan ja todetaan tavoitteisiin pääsyä.

Esimerkkejä tavoitteiden asettamisesta

Organisaatioiden strategiat

Helsingin kaupunki hyväksyi vuonna 2019 datastrategian, jonka tavoitteena on, että Helsingin tuottama data on maailman käytettävintä ja käytetyintä kaupunkidataa vuoteen 2025 mennessä. Datastrategialla tavoitellaan muun muassa elinkeinoelämän vilkastuttamista ja ulkopuolisten resurssien hyödyntämistä dataa jakamalla.

Tavoitteena on, että sisäisen toiminnan lisäksi, ulkopuolinen ekosysteemi, kuten yhteisöt, yliopistot ja yritykset, voisivat jakaa ja hyödyntää alustamaisesti kaupungin hallinnassa olevaa dataa. Ulkoiset toimijat voisivat tehdä tutkimusta ja kehittää palveluja, joihin kaupungin omaa tarjoamaa ei ole olemassa tai se on puutteellista.  

Virastojen tulostavoitteet

Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) toiminnalle asetettavat vaikuttavuustavoitteet on ryhmitelty viiteen kokonaisuuteen ja niille on määritelty sekä indikaattorit että tavoitearvot. Yksi näistä kokonaisuuksista on ympäristötiedon käyttämisen vahvistaminen ja tuottaminen, jota kuvataan seuraavasti: “Ympäristöä koskeva tieto on käyttäjien kannalta merkityksellistä, avointa, luotettavaa ja helposti saavutettavaa. Tiedon tuotanto on ennakoivaa. Uudenlaisia teknologioita hyödyntävät toimintamallit tukevat julkishallinnon uudistuksia ja kestävien liiketoimintamallien vahvistusta myös kansainvälisesti.” Indikaattoriksi on määritelty palveluiden käytettävyys ja saatavuus sekä sähköisten tietopalveluiden käyttömäärien muutos verrattuna vuoteen 2019.

Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan vuosittain ja strategisia vaikuttavuustavoitteita täsmennetään vuosittain konkreettisella strategian toimeenpanosuunnitelmalla. Lisätietoja Suomen ympäristökeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2020–2023 (pdf), Suomen ympäristökeskuksen raportteja 27/2020.

Tulossopimukset

Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenne- ja viestintäviraston välisessä tulossopimuksessa 2020–2023 (pdf), joka toteuttaa hallitusohjelmaa, on määritelty yhdeksi tavoitteeksi “Digitaalisen tiedon saatavuutta ja yhteentoimivuutta on lisätty ja MyData-toimintamallia on hyödynnetty datatalouden vauhdittamiseksi”.

Kansainvälisiin FAIR-periaatteisiin sitoutuminen

Vuonna 2016 julkaistiin FAIR-periaatteet, joiden noudattamisesta on EU:n neuvoston linjaus vuodelta 2016 sekä mainittu Euroopan komission tiedonannossa “Euroopan datastrategia (2020)”. yhteentoimivuuden edistämisen menetelmänä. FAIR-periaatteiden tarkoitus on tehdä data löydettäväksi (Findable), saavutettavaksi (Accessible), yhteentoimivaksi (Interoperable) ja uudelleenkäytettäväksi (Re-usable). Suomessa on opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutunut FAIR-periaatteisiin ja Fairdata-palveluita kehitetään näiden periaatteiden pohjalta. 

Myös EU:n eri rahoitusohjelmat noudattavat tätä periaatetta (rahoitusehdot). FAIR-periaatteista ja muista avointa tiedettä koskevista periaatteista on saatavissa myös ohjeistusta komission Funding & Tender -portaalissa.

Tiedon avaamisen mittaaminen ja kannustimet 

Valtiovarainministeriön Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeen toimeksiannosta Deloitte toteutti alkuvuodesta 2021 nykytilakartoituksen, jossa analysoitiin useiden julkisen sektorin organisaatioiden toimintamalleja ja ohjeistuksia julkisen tiedon avaamiseen. Nykytilakartoituksen perusteella mittareita ja kannustimia hyödynnetään hyvin vähän tiedon avaamisen tukemisessa ja yleisesti avoimen tiedon johtamisessa. Yhteenveto nykytilakartoituksen taustatutkimuksesta (pdf), on saatavilla valtiovarainministeriön verkkosivuilla.

Kartoituksessa tunnistettiin vain yksi toimija, jolla oli julkisesti saatavilla oleva mittari tiedon avaamisen seurantaan, sillä Oulun kaupunki mittaa avattujen tietoaineistojen lukumääriä. Todellisuudessa mittareita voidaan olettaa olevan enemmän sisäisessä käytössä, mutta mittaamista ja seurantaa hyödynnetään selkeästi liian vähän tiedon avaamisen tukemisessa.

Tiedon avaamisen mittaamisen lisäksi myös itse avattua tietoa on mahdollista mitata useista eri näkökulmista. Lisätietoja Johdatus tietovarantojen avaamiseen -julkaisusta (pdf), LVM 2010.

Merkittävimmät haasteet mittaamiseen ja kannustimiin liittyen ovat:

  • Selkeitä ja tehokkaita mittareita on haastava tunnistaa
  • Mittareita ei ole sidottu toimenpiteisiin, vaan ne nähdään ennemminkin lisätietoina
  • Avointa tietoa ei ole sidottu organisaation tai työntekijöiden tavoitteisiin
  • Tiedon avaamisen ympärille ei ole sidottu organisaatio- tai työntekijäkohtaisia kannustimia eikä vaatimuksia

Kannustimien ja vaatimusten puuttuessa tiedon avaaminen nähdään hyvin helposti lisätaakkana, jonka arvo loppukäyttäjille on vaikeasti mitattavissa ja sitäkin vaikeammin mitattavissa avaavalle organisaatiolle. Monella organisaatiolla avoimen tiedon käyttöliittymät ovat harvoin omassa käytössä, eivätkä organisaatiot välttämättä edes itse hyödynnä avattavaa tietoa. Tästä johtuen tiedon avaamisesta ei muodostu organisaatioille operatiivisia hyötyjä.

Helsinki Region Infosharen kannustimia

HRI:ssa kannustetaan datan avaamiseen viestimällä avoimen datan hyödyistä ja datasta tehdyistä sovelluksista. Lisäksi HRI:lla on jo vuosia ollut käytössä kuukauden data -nostot (uutiskirjeessä ja somessa) sekä vuoden data-avaus -kunniamaininta, joilla pyritään nostamaan mielenkiintoisimpia data-avauksia esiin ja antamaan kiitosta dataa avanneille henkilöille.
Esimerkiksi:

Organisointi ja resursointi

Tässä vaiheessa kuvataan, mitä asioita organisaation on hyvä huomioida tiedon avaamisen organisoinnissa ja resursoinnissa.

Tiedonhallintalautakunta on antanut suosituksen johdon vastuiden toteuttamisesta tiedonhallinnassa (pdf), (valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:18), jonka mukaan tiedonhallinnan vastuut on suositeltavaa määritellä tiedonhallintayksiköstä riippuen työjärjestyksessä, hallintosäännössä, johtosäännössä tai muussa vastaavassa. Myös tiedonhallintamalli toimii tiedonhallintayksikön sisäisenä määräyksenä, joten vastuukuvauksia voidaan sisällyttää myös siihen. Tiedonhallinnan vastuista päättää se viranomainen tai virkamies, jolla on tiedonhallintayksikössä toimivalta tehdä hallintoon ja organisointiin liittyviä päätöksiä tai päättää työjärjestyksen, hallintosäännön, johtosäännön tai muun vastaavan säännöstön sisällöstä.

Tiedonhallintalain 13 §:n mukaan tiedonhallintayksikön on seurattava toimintaympäristönsä tietoturvallisuuden tilaa ja varmistettava tietoaineistojen ja tietojärjestelmien tietoturvallisuus koko niiden elinkaaren ajan. Tiedonhallintayksikön on selvitettävä olennaiset tietojenkäsittelyyn kohdistuvat riskit ja mitoitettava tietoturvallisuustoimenpiteet riskiarvioinnin mukaisesti. Tähän tehtävään liittyen on tunnistettava ja arvioitava tietojen avaamiseen ja jakamiseen liittyviä riskejä sekä toteutettava riskien hallitsemiseen liittyvät toimenpiteet. Tiedonhallintayksikön on kirjallisesti hyväksyttävä jäännösriskit.

Keskeisiä tietojen avaamiseen ja jakamiseen liittyvä riskejä ovat jaetun tiedon tai jaetun tiedon ja siihen yhdistelemällä muita tietoja saatujen tietojen mahdollinen käyttäminen yhteiskuntaa, kansalaisia tai viranomaisia haittaavasti tai vahingoittavasti, esimerkiksi identiteettivarkauksiin, kiristyksiin tai huijauksiin tai yhteiskunnan infrastruktuurin kuten sähkö- tai tietoliikenneverkoston tai liikenneverkkojen ja -rakennusten fyysiseen vahingoittamiseen. Organisaatiota suositellaan vastuuttavan datan avaamiseen liittyvän riskienhallinnan, tietoturvallisuuden ja tietosuojan yhdelle tai useammalle henkilölle.

Tiedon avaamisen prosessissa roolit jaetaan usein neljään päärooliin: 

  • tiedon tuottajat
  • tiedon hallinnoijat
  • tiedon jakelijat 
  • tiedon hyödyntäjät

Neljä pääroolia on mahdollista jakaa edelleen tarkemmille tasoille (Lisätietoja Julkinen data – johdatus tietovarantojen avaamiseen -julkaisusta (pdf)).

Valtiovarainministeriön Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeen Deloittella vuonna 2021 teettämässä nykytilakartoituksessa tunnistettiin erilaisia lähestymistapoja roolien määrittelyyn avoimen tiedon kontekstissa. Roolit voivat vaihdella merkittävästi organisaatioiden välillä niiden rakenteesta ja avattavan tiedon luonteesta riippuen. Tutustu nykytilakartoituksen yhteenvetoon (pdf)

Organisaatiossa on hyvä olla henkilö tai henkilöitä, joille datan avaaminen on selkeästi vastuutettu ja jotka koordinoivat datan avaamista organisaatiossa ja neuvovat tarvittaessa. Kaikissa organisaatioissa rooleja ei toimintamallissa ole erikseen määritelty. Toisaalta roolien tunnistamisesta huolimatta on julkisesti saatavilla oleviin materiaaleihin perustuvassa nykytilakartoituksessa vaikea määritellä, kuinka hyvin eri roolit ovat todellisuudessa jalkautuneet organisaatioihin. Voi esimerkiksi olla, että rooleihin ei ole allokoitu henkilöresursseja.

Sama havainto pätee pääpiirteittäin myös organisaatiorakenteissa. Osa toimijoista on määritellyt suhteellisen selkeästi organisaatiorakenteet avoimen tiedon ympärille ryhmittymiseen, mutta toisilta toimi ne taas puuttuvat kokonaan. Hyvä esimerkki on esimerkiksi Turun kaupunki, joka on organisoitunut avoimen ja modulaarisen digikehittämisen ympärille.

Suurimmassa osassa organisaatioita organisoituminen avoimen datan ympärille on Deloitten nykytilakartoituksen perusteella toteutettu hajautetusti, mutta myös osittain keskitettyjä ratkaisuja on käytössä. Esimerkiksi Espoon kaupungin tapauksessa on perustettu keskitettyjä tukitoimintoja tiettyjen tehtävien hallinnointiin (esimerkiksi datan käsittelyä ja riskien arviointia varten). HRI-palvelua taas tukee Helsingin kaupunginkansliassa toimiva keskitetty Clearing house -toiminto, jonka tarkoituksena on avustaa ja koordinoida datan avaamista.

Esimerkkejä tiedon avaamisen organisoinnista

Tiedon avaamisen organisointi Helsinki Region Infosharessa

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisessä avoimen datan palvelussa Helsinki Region Infosharessa (HRI) työskentelee täyspäiväisesti kaksi henkilöä. Heidän päätehtäviään ovat mm. pääkaupunkiseudun kaupunkien datan avaajien auttaminen, datan hyödyntämisen edistäminen, hri.fi-sivuston ylläpito sekä avoimesta datasta viestiminen eri kanavissa. HRI-palvelun työntekijöiden lisäksi datan avaamiseen osallistuu pääkaupunkiseudulla monia kaupunkien työntekijöitä osana muita työtehtäviään.

HRI-palvelun toimintaa ohjaa seudullinen ohjausryhmä, joka koostuu pääkaupunkiseudun kaupunkien edustajista. Kaupungit rahoittavat HRI:n toimintaa kaupunkien väestömääriin suhteutetuilla summilla. Esimerkiksi vuonna 2021 HRI:n budjetti (ei sisällä palkkakuluja) oli 60 000 euroa. Datan avaaminen ei välttämättä aina vaadi suurta työmäärää. Esimerkiksi tiedostomuodossa olevan datan, joka ei sisällä henkilötietoja, avaaminen voi helpoimmillaan olla alle tunnin työ.

Hri.fi:n sivustopohja on kehitetty yhteistyössä Suomen kuuden suurimman kaupungin kanssa 6Aika-yhteistyöstrategian Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeessa. HRI jatkokehittää sivustopohjaa yhteistyössä Tampereen ja Oulun kaupunkien sekä Lounaistiedon kanssa. Sivustopohja on avointa lähdekoodia.

Tiedon avaamisen organisointi Ilmatieteen laitoksessa

Ilmatieteen laitoksessa avoimeen dataan liittyvät tehtävät ovat osa eri alojen (muun muassa sovelluskehityksen, tietoaineiston ja viestinnän) asiantuntijoiden työnkuvaa. Vuositasolla avoimeen dataan käytetään noin 3 htv:tä. Toimintaa ohjaa laitoksessa Avoimen datan ohjausryhmä, jossa ovat edustettuna kaikki laitoksen avoimeen dataan liittyvät tahot. Se koostuu 15 henkilöstä, jotka edustavat johtoa (toimiala- ja yksikönpäälliköt), aineistotuottajia, sovelluskehittäjiä ja viestintää.

Prosessin määrittely

Tässä vaiheessa kuvataan, miten tiedon avaamisen prosessin voi organisaatiossa määritellä ja toteuttaa.

Tiedon avaamisen prosessin määrittelyyn ei ole olemassa virallisia suosituksia.

Tietoa jo avanneet organisaatiot ovat edenneet tiedon avaamisen prosessissa pääpiirteissään seuraavasti: tunnistetaan mahdollisesti avattava tietoaineisto, arvioidaan mahdollisuuksia sen jakamiseen ja jakamisesta mahdollisesti aiheutuvia riskejä, tehdään päätös tietoaineiston julkaisemisesta (tai julkaisematta jättämisestä), julkaistaan tieto sekä huolehditaan sen ylläpidosta ja viestinnästä. 

Käytännön tasolla organisaatiot ovat määritelleet ja toteuttaneet tietoaineistojensa avaamista eri tavoin. Tiedon avaamista on tehty organisaatiokohtaisesti sisäisenä prosessina tai yhteneväisellä tavalla yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Iso osa avoimesti jaossa olevista tietoaineistoista on määritelty ja jaettu organisaatiokohtaisesti, mutta yhä useammin tiedon jakamista tarkastellaan ja määritellään yhteistyössä muiden, samanlaista tietoa hallinnoivien tahojen kanssa.

Tietoaineistojen avaaminen on hyvä ajatella toistuvana, jatkuvasti kehittyvänä prosessina. Prosessissa pitää ottaa huomioon koko tietoaineiston elinkaari avaamisesta mahdollisen historiallisen datan säilyttämiseen. Avaaminen kannattaa mahdollisuuksien mukaan aloittaa yksinkertaisista aineistoista, joista edetään laajempiin ja monimutkaisempiin aineistoihin. Prosessia on hyvä luoda ja kehittää avoimesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kun organisaatio on luonut perustukset datan avaamiselle ja organisaatioon on syntynyt datan avaamiseen tarvittava osaaminen, voi avaamisprosessi vaatia jatkossa vähemmän resursseja. 

Datan avaamisen prosessin voi nähdä kehänä, jossa datan aineiston valitseminen johtaa aineiston julkaisemiseen ja sitä kautta datan avaamisesta oppimiseen ja uudestaan aineiston valintaan. Datan avaamisesta oppiminen vaikuttaa myös organisaation strategiaan ja julkaisu tehdään yhteistyössä ekosysteemin kanssa.
Datan avaaminen kannattaa nähdä toistuvana, jatkuvasti kehittyvänä prosessina. Mukautettu kuva Valtioneuvoston Julkinen data -julkaisusta.

Useimmiten tiedon avaaminen aloitetaan olemassa olevista tietojärjestelmistä, joista osa voi olla hyvinkin vanhoja. Tietojen jakaminen vanhoista tietojärjestelmistä voi olla hankalaa, koska järjestelmää ei ole alun alkaen suunniteltu tiedon jakamisen näkökulmasta. Uusia tietojärjestelmiä kilpailutettaessa sekä järjestelmiä tai sopimuksia uusittaessa tulee huomioida muun muassa tiedonhallintalain ja hankintalain vaatimukset, mutta tärkeää on myös huomioida mahdollisuus tiedon avaamiseen ja avoimiin rajapintoihin. Esimerkiksi tietojärjestelmän tietosisältöjen tai ohjelmointirajapinnan omistajuus on tärkeää tunnistaa ja määritellä. 

Tiedonhallintalautakunnan antamassa suosituksessa johdon vastuiden toteuttamisesta (pdf) (valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:18) todetaan, että hankinnoissa tulee varmistaa tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuuden toteuttaminen ja teknisten rajapintojen avaaminen ainakin niissä tilanteissa, joissa tiedonhallintalaki sitä edellyttää. Hyödyllistä tukea ohjelmointirajapinnan määrittämiseen tai kehittämiseen tarjoavat API-periaatteet.

Esimerkkejä organisaatiokohtaisista tiedon avaamisen prosessikuvauksista

Espoon kaupunki 

Espoon kaupunki on laatinut datan tietosuojan ja tietoturvallisen avaamisen toimintamallin(pdf) tukemaan datan julkaisuun liittyvien yhtenäisten toimintatapojen luomisessa ja kehittämisessä. 

Turun kaupunki

Helsinki Region Infoshare

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisestä Helsinki Region Infoshare -palvelusta löytyy kuvausta datan avaamisen prosessista käytännön ohjeineen. Tutustu materiaaliin HRI:n verkkosivuilla: 

Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on tehty päätös avoimen tietoaineiston lisenssin CC BY 4.0 käytöstä avoimen tiedon jakamisessa. Lisäksi SYKEllä on tutkimusdatapolitiikka, jonka tavoitteena on tukea tutkimusdatan avoimuutta ja vaikuttavuutta. 

Alla olevassa kuvassa on esitetty yleispiirteisesti tietoaineiston avaamisen vaiheet SYKEssä. Aloite aineiston avaamisesta tulee yleensä aineiston tuottajalta/vastuuhenkilöltä. Ennen aineiston avaamista selvitetään mahdolliset avaamiseen liittyvät rajoitteet (henkilötiedot, salassa pidettävät tiedot, turvaluokitellut tiedot). Jos avaamisen estäviä rajoitteita ei ole, tai aineisto voidaan avata tietoja yleistämällä tai karsimalla, voidaan tehdä päätös aineiston julkaisemisesta avoimena. Aineiston jakeluun voi liittyä myös mm. direktiiveistä tulevia velvoitteita (esimerkiksi INSPIRE-direktiivi), jotka tulee huomioida. 

Avaamispäätöksen yhteydessä sovitaan aineiston jakeluun liittyvät vastuut ja aikataulut ottaen huomioon myös aineiston ja sen metatietojen ylläpitotarve jatkossa. Lisäksi määritellään avattavan aineiston tietosisältö ja -rakenne eli aineistosta muodostetaan tietotuote huomioiden käyttäjien tarpeet sekä aineistoa koskevat velvoitteet. Aineiston metatiedot kuvataan ennen aineiston avaamista. Avoimet aineistot ja rajapinnat julkaistaan SYKEn avoimen tiedon sivustolla ja metatiedot SYKEn metatietopalvelussa. Avoimien aineistojen metatiedot siirtyvät rajapinnan kautta myös mm. avoindata.fi-palveluun ja INSPIRE-direktiivin piiriin kuuluvien paikkatietojen metatiedot Maanmittauslaitoksen Paikkatietohakemistoon.

Tiedon avaamisen prosessi SYKEssä on 10-vaiheinen. Eri vaiheissa tulee pohtia siihen liittyviä asioita, esimerkiksi rajoitteiden määrittämisen vaiheessa on syytä pohtia sisältääkö aineisto henkilötietoja.
Tiedon avaamisen prosessin päävaiheet SYKEssä

Esimerkkejä yhteisistä tiedon avaamisprosesseista

Kuntien taloustiedot

Kunnat ja kuntayhtymät raportoivat taloustietojaan vuodesta 2021 alkaen Valtiokonttoriin. Kuntatalouden tietopalveluun voi toimittaa raportit XBRL tai CSV-muotoisina liitetiedostoina tai hyödyntämällä Suomi.fi-palveluväylää. XBRL-muotoisen aineiston muodostamiseen voidaan käyttää erillistä Excel-tiedonsyöttösovellusta, joka on väliaikainen ratkaisu raportointiin. Kuntatalouden tietopalvelussa kunnat ja kuntayhtymät voivat raportoida, hyväksyä ja katsella taloustietojaan. Määrämuotoiseen raportointi- ja julkaisutapaan siirtyminen avaa mahdollisuuden hyödyntää kertaalleen tuotettua taloustietoa järjestelmäriippumattomasti uusiin käyttötarkoituksiin.

Kuntatalouden tietopalveluun raportoidut taloustiedot julkaistaan avoimessa rajapinnassa sekä Tutkikuntia.fi-palvelussa heti, kun tietoja raportoiva kunta tai kuntayhtymä on hyväksynyt raportoimansa tiedot Kuntatalouden tietopalvelussa. Osa raportoitavasta kustannustiedosta on sellaista, että se koskettaa vain muutamaa kuntalaista. Tällaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi pienen kunnan tietyn terveyspalvelun kustannustiedot. Valtiokonttori aggregoi tällaiset kustannustiedot ylemmälle tasolle ennen julkaisua.

Automatisoituun talousraportointiin siirtyminen tukee kuntien ja kuntayhtymien taloushallinnon muutakin automatisointia esimerkiksi verkkolaskun, E-kuitin tai kirjanpidon määritysten osalta. Lisätietoja taloustietojen raportoinnista

Kuntien ostolaskudatat

Kuntaliitto on laatinut kunnille ja kuntayhtymille ohjeen ostolaskudatan avaamiseen avoimena datana kenen tahansa hyödynnettäväksi. Ostolaskudatan avaaminen on kunnille vapaaehtoista, eli laista tulevaa velvoitetta siihen ei ole. Datan avaaminen voi olla kuitenkin hyödyllistä, sillä se edistää kunnan avoimuutta ja vahvistaa siten demokratiaa sekä tukee kunnan kustannustietoista toimintatapaa. Ostolaskudatan avaaminen kunnan taloushallinnon järjestelmistä helpommin käytettävään muotoon ja kenen tahansa ulottuville voi edesauttaa myös kunnan oman toiminnan suunnittelua ja johtamista. Ostolaskudataa ovat avanneet lukuisat eri kokoiset kunnat, muun muassa Helsingin kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki, Kauniaisten kaupunki ja Valkeakosken kaupunki. Tutustu ostolaskudatan avaamisen ohjeeseen.

Kansallinen Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) 

Palveluja kansalaisille ja yhteisöille tuottavat organisaatiot ylläpitävät Suomi.fi-Palvelutietovarannossa yhdenmukaiset tiedot palveluista ja niihin liittyvistä asiointikanavista. Tietovarantoon tuottaa tietoja yli 4000 henkilöä noin 700 organisaatiossa, etupäässä kunnissa ja valtiolla mutta kasvavassa määrin myös yrityksissä ja järjestöissä.

PTV:ssä olevat tiedot ovat saatavilla maksuttomana avoimena datana. Hyötynä on esimerkiksi se, että PTV:ssä kuvattujen palvelujen tiedot ovat yhdenmukaisessa muodossa ja helposti uudelleen käytettävissä kolmansien osapuolien palveluissa.

PTV:n avoimet tiedot löytyvät avoindata.fi:stä

Pääkaupunkiseudun palvelutietovaranto

Pääkaupunkiseudulla on kaupunkien yhteinen Toimipisterekisteri ja Palvelukartta, jonne on kerätty laajasti tietoa esimerkiksi kaupunkien eri palveluista, niiden sijainneista, aukioloajoista.

Toimipisterekisterinrajapinta, jota käytetään Palvelukartan tuottamiseen, on avoin myös kaupunkien ulkopuolisille tahoille tiedon hyödyntämistä varten sekä REST- että WFS-rajapinnan kautta. Pääkaupunkiseudun kunnat tuottavat tietoa palveluun, ja tiedon keräämistä koordinoidaan Helsingin kaupunginkansliassa, josta se siirretään rajapinnan avulla kansalliseen PTV:n sisältöön. Lisäksi Palvelukartan lähdekoodi on avointa lähdekoodia, jolloin esimerkiksi muut kaupungit voivat pystyttää vastaavan palvelun. Näin dataa saadaan laajemmaltakin alueelta avattua yhdenmukaisessa muodossa. Tutustu tarkemmin pääkaupunkiseudun palvelukarttaan .

Osaamisen kehittäminen

Tässä vaiheessa kuvataan, miksi ja miten tiedon avaamisen osaamista voi kasvattaa ja kehittää.

Tiedonhallintayksikön johdon on huolehdittava tiedonhallintalain 4 §:n 2 momentin nojalla siitä, että yksikössä on ajantasaiset ohjeet tietoaineistojen käsittelystä, tietojärjestelmien käytöstä, tietojenkäsittelyoikeuksista, tiedonhallinnan vastuiden toteuttamisesta, tiedonsaantioikeuksien toteuttamisesta, tietoturvallisuustoimenpiteistä sekä poikkeusoloihin varautumisesta. Johto määrittelee, miten ohjeiden ajantasaisuus varmistetaan ja mille toimijoille ohjeiden ajantasaisuudesta huolehtiminen kuuluu. Johdon on myös huolehdittava siitä, että yksikössä on tarjolla koulutusta, jolla varmistetaan, että henkilöstöllä ja tiedonhallintayksikön lukuun toimivilla on riittävä tuntemus voimassa olevista tiedonhallintaa, tietojenkäsittelyä sekä asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa koskevista säädöksistä, määräyksistä ja tiedonhallintayksikön ohjeista.

Tiedonhallintalautakunta on antanut suosituksen johdon vastuiden toteuttamisesta tiedonhallinnassa (pdf) (valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:18), jonka mukaan ohjeiden ajan tasalla pitäminen on suositeltavaa vastuuttaa niille toimijoille, jotka ovat kokonaisvastuussa tietoturvallisuudesta, tietojärjestelmistä, tietovarannoista, rekisterinpidosta, asiakirjapyyntöihin liittyvästä päätöksenteosta, asianhallinnasta ja arkistotoimesta.

Tiedon avaamista suunnittelevan organisaation on tärkeää huolehtia, että tiedon avaamiseen osallistuvilla henkilöillä organisaatiossa on riittävä ymmärrys ja osaaminen tiedon avaamiseen sisältyvistä vaiheista, vastuista sekä erityisesti tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvistä riskeistä. Näin voidaan varmistaa, että avaaminen sujuu tietoturvallisesti, käyttäjälähtöisesti, johdonmukaisesti ja myös resurssitehokkaasti. Tiedon avaamisen osaamista voi olla mahdollista hankkia myös ostopalveluna tai ulkoistaa, mutta on tärkeää, että organisaatiolla on myös riittävää osaamista sisäisesti, sillä tiedon jakamisessa on lähtökohtaisesti kyse jatkuvaluonteisesta toimintatavasta, ei kertaluonteisesta tapahtumasta.

Vaiheessa 4 Tietosuojan varmistaminen on kuvattu tietosuojaa ja tietoturvallisuutta koskevia ohjeistuksia, joita hyödyntäen voi pohtia, voiko tietoaineistoa ylipäätään avata.

Tiedon avaamisen koulutusmateriaaleja

Kirjallisia materiaaleja tiedon avaamisesta

Tiedon avaamisen osaamista voi kartuttaa paneutumalla aiheesta kirjoitettuihin kirjoihin ja muihin materiaaleihin. Hyödyllisiä materiaaleja ovat muun muassa:

Tiedon avaamisen koulutuksia

Tiedon avaamisen osaamista voi kehittää osallistumalla koulutuksiin, joita on tarjolla verkossa tai läsnäolotilaisuuksina. 

Valtionhallinnossa muun muassa Tilastokeskus on järjestänyt tiedon avaamiseen liittyviä koulutuksia aika ajoin, mutta säännöllistä koulutustoimintaa ei tällä hetkellä ole. Kuntapuolella HRI-palvelu kouluttaa pääkaupunkiseudun kaupunkien työntekijöitä. Kansainvälisesti avoimen datan koulutusta tarjoaa muun muassa Open Data Institute (englanniksi).

Verkossa avoimesti tarjolla olevia koulutuksia:

Koulutusta pääkaupunkiseudun kaupunkien työntekijöille

HRI-palvelu järjestää säännöllisesti useita kertoja vuodessa datan avaamiskoulutuksia pääkaupunkiseudun kaupunkien työntekijöille. Koulutuksessa käydään läpi muun muassa avoimen datan peruskäsitteet, datan avaamisprosessi sekä HRI:n toiminta ja datan avaamisen organisointi pääkaupunkiseudulla. Koulutuksilla pyritään lisäämään tietoisuutta datan avaamisesta ja avoimen datan hyödyistä sekä antamaan konkreettisia ohjeita datan avaamiseen. Lisätietoja ja koulutusmateriaalit.

Kuntien ostodatan avauskurssi

Kuntaliitto järjesti syksyllä 2021 yhteistyössä Open Knowledge Finland ry:n kanssa mentoroidun ja ohjatun kehittämisprojektin 5–10 valitulle kunnalle, joilla oli kiinnostusta taloustiedon läpinäkyvyyden lisäämiseen tai datan avaamisen valmiuksien kehittämiseen laajemmin. Nimellistä korvausta vastaan mukaan lähteneet kunnat saivat koulutusta, asiantuntijaohjausta ja tukea ostolaskudatan avaamiseen vuoden 2021 ohjeen mukaisesti. 

Uutinen ostolaskudatan avauskurssista

CSC:n Datatukiverkosto

Datatukiverkosto tukee Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) ja tutkimusorganisaatioiden datatukihenkilöstön yhteistyötä. Verkosto pyrkimyksenä on avata vaivaton keskusteluyhteys eri organisaatioiden data-asiantuntijoiden kesken, mahdollistaa vertaistuki ja kysymysten esittäminen matalalla kynnyksellä. Datatukiverkoston sivulle on koottu kattavasti tutkimusaineistojen jakamiseen ja CSC:n palveluihin liittyvää koulutusmateriaalia mm. webinaarien, videoiden ja PowerPoint-esitysten muodossa.