2. Motivointi ja organisointi
Tiedon avaamisen hyödyt
Tässä vaiheessa kuvataan, mitä hyötyä tiedon avaamisesta ja tiedon jakamisesta avoimena datana voi olla eri osapuolille ja yhteiskunnalle.
Avoin data on digitaalisessa muodossa olevaa koneluettavaa tietoa, joka on kaikkien vapaasti käytettävissä mihin tahansa tarkoitukseen, kunhan sen alkuperäinen lähde mainitaan. Avoin data voi olla esimerkiksi väestönlaskentatietoja, karttatietoja tai vaikkapa reaaliaikaista tietoa bussien sijainneista.
Miksi kannattaa jakaa tietoa organisaation ulkopuolelle?
Digitaalinen tieto ei kulu käytössä, vaan sen arvon voi ajatella kasvavan, mitä useampi sitä hyödyntää. Organisaation jakaessa tietoaan avoimesti laajempaan käyttöön, tulee organisaation ulkopuolisille tahoille, kuten yrityksille ja kansalaisille, mahdollisuus hyödyntää samaa tietoa omissa käyttötarkoituksissaan.
Julkisen hallinnon organisaatiot keräävät ja hallinnoivat tietoa lähtökohtaisesti lainsäädännössä säädettyä tehtävää varten. Näin ollen suuriakin tietovarantoja voidaan kerätä vain yhtä tai muutamaa tehtävää varten. Avaamalla näitä tietoja laajemmin muiden käyttöön voidaan saavuttaa merkittävää tuottavuuden kasvua ja toiminnan tehostamista. Lisäksi tietojen avaaminen voi luoda uusia mahdollisuuksia hyödyntää tietoja laajemmin yhteiskunnassa.
Avoimesti käytettävissä olevat tietoaineistot
- parantavat demokratiaa ja hallinnon läpinäkyvyyttä
- osallistavat kansalaisia ja lisäävät aktiivisuutta
- tehostavat organisaatioiden toimintaa ja suorituskykyä sekä
- mahdollistavat liiketoiminnan ja talouden kehittymisen uusien innovaatioiden ja palveluiden myötä.
Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Suomen perustuslain (731/1999) 12 §:n mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu.
Julkisuusperiaatteen (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999, jäljempänä julkisuuslaki) mukaisesti viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuuslaissa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Organisaatio voi jakaa tietojaan laajempaan käyttöön myös omasta halustaan, mikäli esimerkiksi sopimusehdot, tekijänoikeudet, tietosuojasäädökset, tietoturvaan liittyvät seikat tai muut eivät sitä estä.
Mitä hyötyä on tiedon jakamisesta avoimena datana?
Avoimen datan hyötyjä voi tarkastella eri tavoin kuten taloudellisesta, sosiaalisesta, ekologisesta, poliittisesta tai suorituskyvyn näkökulmasta. Esimerkiksi ympäristöön liittyvien tietojen avaaminen edesauttaa kiertotaloutta, luonnonvarojen tehokkaampaa käyttöä ja luonnon monimuotoisuutta. Sen sijaan valtion budjetin ja ostotietojen avoimuus puolestaan tehostaa verorahojen käyttöä ja korruption torjumista.
Data.europa.eu-palvelun mallissa (englanniksi) hyötyjä tarkastellaan erityisesti suorituskyvyn, taloudellisuuden ja sosiaalisuuden näkökulmista.
Lisätietoja tiedon avaamisen hyödyistä (englanniksi) data.europa.eu-palvelussa.
Organisaatiot voivat arvioida jaetun tiedonmahdollisia hyötyjä arviointimenetelmällä, jota on kuvattu tarkemmin vaiheessa 4 Hyödyt, riskit ja kustannukset.
Mihin avointa dataa voi käyttää?
Avointa dataa voi hyödyntää kuka vain. Monet yritykset ja kehittäjät hyödyntävät avattua tietoa esimerkiksi erilaisissa palveluissa, sovelluksissa ja tutkimuksissa.
Esimerkkejä siitä, mihin kaikkeen avointa dataa hyödynnetään, löytyy muun muassa:
- Avoindata.fi:stä löytyvistä sovelluksista.
- Avoindata.fi-palvelun sovellusgalleriasta löytyy esimerkkejä koko Suomen kattavista sekä eri kaupunkien sovelluksista.
- Hri.fi-palvelun sovellusgalleriasta.
- Hri-palvelun sovellusgalleria esittelee pääkaupunkiseudun dataa hyödyntäviä sovelluksia.
Tiedon avaamisen hyötyjä julkishallinnolle
Julkishallinnossa tiedon avaaminen ja avatun tiedon hyödyntäminen parantaa tiedon johtamista ja tiedolla johtamista, päätöksentekoa ja suorituskykyä sekä tehostaa julkisten palvelujen suunnittelua ja toteuttamista.
Kun julkishallinnon tietovarannot ovat mahdollisimman laajasti ja avoimesti käytettävissä myös yli sektorien, voidaan
- säästää resursseja
- kehittää ja tehostaa hallinnon sisäisiä prosesseja sekä
- parantaa datan laatua, kuvailuja ja löydettävyyttä.
Avattavien tietoaineistojen kartoitus ja avaamisprosessien suunnittelu voivat jo itsessään kehittää organisaatiota.
Lisätietoja julkishallinnon avoimesta datasta (englanniksi) data.europa.eu-palvelussa.
Esimerkkejä avatun tiedon käytöstä ja hyödyistä
Tiedon avaamisen hyötyjä liiketoiminnalle
Yritysten liiketoiminnalle on avoimista tietoaineistoista paljon hyötyä. Avoimesti saatavilla olevat tietoaineistot voivat vähentää yrityksen investointitarpeita ja säästää yrityksen resursseja merkittävästi. Hyödyntämällä avointa tietoa yritykset voivat kehittää olemassa olevaa liiketoimintaansa ja luoda täysin uutta liiketoimintaa. Tämä voi tuottaa uudenlaista lisäarvoa yrityksen asiakaskunnalle tai laajentaa asiakaskuntaa entisestään. Samalla yritys voi työllistää uusia työntekijöitä, millä on oma tärkeä arvonsa yhteiskunnassa.
Lisäksi yritys voi avoimen tiedon avulla parantaa
- tiedolla johtamista,
- päätöksentekoa,
- suorituskykyä sekä
- tehostaa palvelujen suunnittelua ja toteuttamista.
Avoimen datan liiketoiminnalliset hyödyt ovat sekä suoria että epäsuoria. Suorat hyödyt ovat taloudellisia hyötyjä, jotka esimerkiksi lisäävät yrityksen pääomaa, työpaikkojen määrää tai tuovat kustannussäästöjä. Epäsuorilla hyödyillä tarkoitetaan esimerkiksi uusien palveluiden syntymistä, organisaatioiden toiminnan tehostumista ja liiketoiminnan kasvua.
Tiedon avaamisen hyötyjä yhteiskunnalle
Avoimesti saatavilla olevat tietoaineistot lisäävät esimerkiksi julkishallinnon läpinäkyvyyttä ja vahvistavat luottamusta. Avointa tietoa hyödynnetään muun muassa tutkimuksessa, opetuksessa ja tiedotusvälineissä.
Yhteistyötä edistäviä verkostoja
Tässä vaiheessa kuvataan, mitä avoimen tiedon yhteistyöverkostolla tarkoitetaan ja minkälaisia verkostoja on olemassa.
Tietoa avaavien organisaatioiden ja avattua tietoa hyödyntävien tahojen muodostamaa verkostoa voidaan kutsua avoimen tiedon ekosysteemiksi ja yhteistyöverkostoksi. Se käsittää kaikki tiedon avaamiseen, julkaisuun, ylläpitämiseen sekä hyödyntämiseen osallistuvat toimijat ja järjestelmät. Parhaimmillaan tiedon jakamisesta ja hyödyntämisestä syntyvä kokonaisuus hyödyttää kaikkia ekosysteemin osapuolia.
Julkinen sektorin keräämää ja hallinnoimaa tietoa hyödynnetään usein vain muutamaan laissa määriteltyyn tehtävään. Yhteistyöverkostojen kautta voidaan löytää lisää tietoon kohdistuvia tarpeita ja tietoa voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisemmin.
Tietoa avaavan organisaation kannattaa tunnistaa jaettavasta tiedosta kiinnostuneita tahoja ja aiheen ympärillä olemassa olevia verkostoja, joihin mennä mukaan. Tarvittaessa organisaatio voi luoda uusia verkostoja edistääkseen vuoropuhelua sidosryhmien kanssa. Tiedon potentiaaliset hyödyntäjät voivat auttaa organisaatioita avattavan tiedon ja tiedon jakelutavan esimerkiksi ohjelmointirajapinnan määrittelyssä.
Organisaatiot voivat aktivoida tiedon hyödyntäjiä esimerkiksi kyselyillä, haastatteluilla, työpajoilla, koulutuksilla, luennoilla tai hackathoneilla.
Tunnetuimpia avointa tietoa edistäviä ekosysteemejä ja verkostoja
Esimerkkejä ja tukea ekosysteemien kehittämiseen ja hackathonin järjestämiseen
Apua ekosysteemien kehittämiseen ja hackathonien järjestämiseen saat esimerkiksi seuraavista:
- Ecosystem handbook (englanniksi)
- Open Daas -hankkeen käsikirja (pdf)
- Pikaopas hackathonin järjestämiseen
Suomessa hackathoneja järjestäviä tahoja ovat muun muassa Ultrahack ja Junction
Esimerkkejä Suomessa järjestetyistä avoimen datan tapahtumista ja ekosysteemeistä
Tavoitteet, mittarit ja kannustimet
Tässä vaiheessa kuvataan, miten tiedon avaamisen tavoitteita, mittareita ja kannustimia voi määritellä ja toteuttaa.
Tiedon avaamisen tavoitteisiin, mittareihin ja kannustimiin ei ole olemassa virallisia suosituksia.
Tietoa jo avanneet organisaatiot ovat sisällyttäneet tavoitteitaan esimerkiksi organisaation (esimerkiksi viraston tai kunnan) strategiaan, toiminta- ja taloussuunnitelmaan tai tulossopimuksiin. Tavoiteasetannan lisäksi tavoitteille on hyvä asettaa myös mittareita, esimerkiksi organisaatio- tai yksikkökohtaisesti, joiden avulla seurataan ja todetaan tavoitteisiin pääsyä.
Esimerkkejä tavoitteiden asettamisesta
Tiedon avaamisen mittaaminen ja kannustimet
Valtiovarainministeriön Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeen toimeksiannosta Deloitte toteutti alkuvuodesta 2021 nykytilakartoituksen, jossa analysoitiin useiden julkisen sektorin organisaatioiden toimintamalleja ja ohjeistuksia julkisen tiedon avaamiseen. Nykytilakartoituksen perusteella mittareita ja kannustimia hyödynnetään hyvin vähän tiedon avaamisen tukemisessa ja yleisesti avoimen tiedon johtamisessa. Yhteenveto nykytilakartoituksen taustatutkimuksesta (pdf), on saatavilla valtiovarainministeriön verkkosivuilla.
Kartoituksessa tunnistettiin vain yksi toimija, jolla oli julkisesti saatavilla oleva mittari tiedon avaamisen seurantaan, sillä Oulun kaupunki mittaa avattujen tietoaineistojen lukumääriä. Todellisuudessa mittareita voidaan olettaa olevan enemmän sisäisessä käytössä, mutta mittaamista ja seurantaa hyödynnetään selkeästi liian vähän tiedon avaamisen tukemisessa.
Tiedon avaamisen mittaamisen lisäksi myös itse avattua tietoa on mahdollista mitata useista eri näkökulmista. Lisätietoja Johdatus tietovarantojen avaamiseen -julkaisusta (pdf), LVM 2010.
Merkittävimmät haasteet mittaamiseen ja kannustimiin liittyen ovat:
- Selkeitä ja tehokkaita mittareita on haastava tunnistaa
- Mittareita ei ole sidottu toimenpiteisiin, vaan ne nähdään ennemminkin lisätietoina
- Avointa tietoa ei ole sidottu organisaation tai työntekijöiden tavoitteisiin
- Tiedon avaamisen ympärille ei ole sidottu organisaatio- tai työntekijäkohtaisia kannustimia eikä vaatimuksia
Kannustimien ja vaatimusten puuttuessa tiedon avaaminen nähdään hyvin helposti lisätaakkana, jonka arvo loppukäyttäjille on vaikeasti mitattavissa ja sitäkin vaikeammin mitattavissa avaavalle organisaatiolle. Monella organisaatiolla avoimen tiedon käyttöliittymät ovat harvoin omassa käytössä, eivätkä organisaatiot välttämättä edes itse hyödynnä avattavaa tietoa. Tästä johtuen tiedon avaamisesta ei muodostu organisaatioille operatiivisia hyötyjä.
Organisointi ja resursointi
Tässä vaiheessa kuvataan, mitä asioita organisaation on hyvä huomioida tiedon avaamisen organisoinnissa ja resursoinnissa.
Tiedonhallintalautakunta on antanut suosituksen johdon vastuiden toteuttamisesta tiedonhallinnassa (pdf), (valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:18), jonka mukaan tiedonhallinnan vastuut on suositeltavaa määritellä tiedonhallintayksiköstä riippuen työjärjestyksessä, hallintosäännössä, johtosäännössä tai muussa vastaavassa. Myös tiedonhallintamalli toimii tiedonhallintayksikön sisäisenä määräyksenä, joten vastuukuvauksia voidaan sisällyttää myös siihen. Tiedonhallinnan vastuista päättää se viranomainen tai virkamies, jolla on tiedonhallintayksikössä toimivalta tehdä hallintoon ja organisointiin liittyviä päätöksiä tai päättää työjärjestyksen, hallintosäännön, johtosäännön tai muun vastaavan säännöstön sisällöstä.
Tiedonhallintalain 13 §:n mukaan tiedonhallintayksikön on seurattava toimintaympäristönsä tietoturvallisuuden tilaa ja varmistettava tietoaineistojen ja tietojärjestelmien tietoturvallisuus koko niiden elinkaaren ajan. Tiedonhallintayksikön on selvitettävä olennaiset tietojenkäsittelyyn kohdistuvat riskit ja mitoitettava tietoturvallisuustoimenpiteet riskiarvioinnin mukaisesti. Tähän tehtävään liittyen on tunnistettava ja arvioitava tietojen avaamiseen ja jakamiseen liittyviä riskejä sekä toteutettava riskien hallitsemiseen liittyvät toimenpiteet. Tiedonhallintayksikön on kirjallisesti hyväksyttävä jäännösriskit.
Keskeisiä tietojen avaamiseen ja jakamiseen liittyvä riskejä ovat jaetun tiedon tai jaetun tiedon ja siihen yhdistelemällä muita tietoja saatujen tietojen mahdollinen käyttäminen yhteiskuntaa, kansalaisia tai viranomaisia haittaavasti tai vahingoittavasti, esimerkiksi identiteettivarkauksiin, kiristyksiin tai huijauksiin tai yhteiskunnan infrastruktuurin kuten sähkö- tai tietoliikenneverkoston tai liikenneverkkojen ja -rakennusten fyysiseen vahingoittamiseen. Organisaatiota suositellaan vastuuttavan datan avaamiseen liittyvän riskienhallinnan, tietoturvallisuuden ja tietosuojan yhdelle tai useammalle henkilölle.
Tiedon avaamisen prosessissa roolit jaetaan usein neljään päärooliin:
- tiedon tuottajat
- tiedon hallinnoijat
- tiedon jakelijat
- tiedon hyödyntäjät
Neljä pääroolia on mahdollista jakaa edelleen tarkemmille tasoille (Lisätietoja Julkinen data – johdatus tietovarantojen avaamiseen -julkaisusta (pdf)).
Valtiovarainministeriön Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeen Deloittella vuonna 2021 teettämässä nykytilakartoituksessa tunnistettiin erilaisia lähestymistapoja roolien määrittelyyn avoimen tiedon kontekstissa. Roolit voivat vaihdella merkittävästi organisaatioiden välillä niiden rakenteesta ja avattavan tiedon luonteesta riippuen. Tutustu nykytilakartoituksen yhteenvetoon (pdf).
Organisaatiossa on hyvä olla henkilö tai henkilöitä, joille datan avaaminen on selkeästi vastuutettu ja jotka koordinoivat datan avaamista organisaatiossa ja neuvovat tarvittaessa. Kaikissa organisaatioissa rooleja ei toimintamallissa ole erikseen määritelty. Toisaalta roolien tunnistamisesta huolimatta on julkisesti saatavilla oleviin materiaaleihin perustuvassa nykytilakartoituksessa vaikea määritellä, kuinka hyvin eri roolit ovat todellisuudessa jalkautuneet organisaatioihin. Voi esimerkiksi olla, että rooleihin ei ole allokoitu henkilöresursseja.
Sama havainto pätee pääpiirteittäin myös organisaatiorakenteissa. Osa toimijoista on määritellyt suhteellisen selkeästi organisaatiorakenteet avoimen tiedon ympärille ryhmittymiseen, mutta toisilta toimi ne taas puuttuvat kokonaan. Hyvä esimerkki on esimerkiksi Turun kaupunki, joka on organisoitunut avoimen ja modulaarisen digikehittämisen ympärille.
Suurimmassa osassa organisaatioita organisoituminen avoimen datan ympärille on Deloitten nykytilakartoituksen perusteella toteutettu hajautetusti, mutta myös osittain keskitettyjä ratkaisuja on käytössä. Esimerkiksi Espoon kaupungin tapauksessa on perustettu keskitettyjä tukitoimintoja tiettyjen tehtävien hallinnointiin (esimerkiksi datan käsittelyä ja riskien arviointia varten). HRI-palvelua taas tukee Helsingin kaupunginkansliassa toimiva keskitetty Clearing house -toiminto, jonka tarkoituksena on avustaa ja koordinoida datan avaamista.
Esimerkkejä tiedon avaamisen organisoinnista
Prosessin määrittely
Tässä vaiheessa kuvataan, miten tiedon avaamisen prosessin voi organisaatiossa määritellä ja toteuttaa.
Tiedon avaamisen prosessin määrittelyyn ei ole olemassa virallisia suosituksia.
Tietoa jo avanneet organisaatiot ovat edenneet tiedon avaamisen prosessissa pääpiirteissään seuraavasti: tunnistetaan mahdollisesti avattava tietoaineisto, arvioidaan mahdollisuuksia sen jakamiseen ja jakamisesta mahdollisesti aiheutuvia riskejä, tehdään päätös tietoaineiston julkaisemisesta (tai julkaisematta jättämisestä), julkaistaan tieto sekä huolehditaan sen ylläpidosta ja viestinnästä.
Käytännön tasolla organisaatiot ovat määritelleet ja toteuttaneet tietoaineistojensa avaamista eri tavoin. Tiedon avaamista on tehty organisaatiokohtaisesti sisäisenä prosessina tai yhteneväisellä tavalla yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Iso osa avoimesti jaossa olevista tietoaineistoista on määritelty ja jaettu organisaatiokohtaisesti, mutta yhä useammin tiedon jakamista tarkastellaan ja määritellään yhteistyössä muiden, samanlaista tietoa hallinnoivien tahojen kanssa.
Tietoaineistojen avaaminen on hyvä ajatella toistuvana, jatkuvasti kehittyvänä prosessina. Prosessissa pitää ottaa huomioon koko tietoaineiston elinkaari avaamisesta mahdollisen historiallisen datan säilyttämiseen. Avaaminen kannattaa mahdollisuuksien mukaan aloittaa yksinkertaisista aineistoista, joista edetään laajempiin ja monimutkaisempiin aineistoihin. Prosessia on hyvä luoda ja kehittää avoimesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kun organisaatio on luonut perustukset datan avaamiselle ja organisaatioon on syntynyt datan avaamiseen tarvittava osaaminen, voi avaamisprosessi vaatia jatkossa vähemmän resursseja.
Useimmiten tiedon avaaminen aloitetaan olemassa olevista tietojärjestelmistä, joista osa voi olla hyvinkin vanhoja. Tietojen jakaminen vanhoista tietojärjestelmistä voi olla hankalaa, koska järjestelmää ei ole alun alkaen suunniteltu tiedon jakamisen näkökulmasta. Uusia tietojärjestelmiä kilpailutettaessa sekä järjestelmiä tai sopimuksia uusittaessa tulee huomioida muun muassa tiedonhallintalain ja hankintalain vaatimukset, mutta tärkeää on myös huomioida mahdollisuus tiedon avaamiseen ja avoimiin rajapintoihin. Esimerkiksi tietojärjestelmän tietosisältöjen tai ohjelmointirajapinnan omistajuus on tärkeää tunnistaa ja määritellä.
Tiedonhallintalautakunnan antamassa suosituksessa johdon vastuiden toteuttamisesta (pdf) (valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:18) todetaan, että hankinnoissa tulee varmistaa tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuuden toteuttaminen ja teknisten rajapintojen avaaminen ainakin niissä tilanteissa, joissa tiedonhallintalaki sitä edellyttää. Hyödyllistä tukea ohjelmointirajapinnan määrittämiseen tai kehittämiseen tarjoavat API-periaatteet.
Esimerkkejä organisaatiokohtaisista tiedon avaamisen prosessikuvauksista
Esimerkkejä yhteisistä tiedon avaamisprosesseista
Osaamisen kehittäminen
Tässä vaiheessa kuvataan, miksi ja miten tiedon avaamisen osaamista voi kasvattaa ja kehittää.
Tiedonhallintayksikön johdon on huolehdittava tiedonhallintalain 4 §:n 2 momentin nojalla siitä, että yksikössä on ajantasaiset ohjeet tietoaineistojen käsittelystä, tietojärjestelmien käytöstä, tietojenkäsittelyoikeuksista, tiedonhallinnan vastuiden toteuttamisesta, tiedonsaantioikeuksien toteuttamisesta, tietoturvallisuustoimenpiteistä sekä poikkeusoloihin varautumisesta. Johto määrittelee, miten ohjeiden ajantasaisuus varmistetaan ja mille toimijoille ohjeiden ajantasaisuudesta huolehtiminen kuuluu.
Johdon on myös huolehdittava siitä, että yksikössä on tarjolla koulutusta, jolla varmistetaan, että henkilöstöllä ja tiedonhallintayksikön lukuun toimivilla on riittävä tuntemus voimassa olevista tiedonhallintaa, tietojenkäsittelyä sekä asiakirjojen julkisuutta ja salassapitoa koskevista säädöksistä, määräyksistä ja tiedonhallintayksikön ohjeista.
Tiedonhallintalautakunta on antanut suosituksen johdon vastuiden toteuttamisesta tiedonhallinnassa (pdf) (valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:18), jonka mukaan ohjeiden ajan tasalla pitäminen on suositeltavaa vastuuttaa niille toimijoille, jotka ovat kokonaisvastuussa tietoturvallisuudesta, tietojärjestelmistä, tietovarannoista, rekisterinpidosta, asiakirjapyyntöihin liittyvästä päätöksenteosta, asianhallinnasta ja arkistotoimesta.
Tiedon avaamista suunnittelevan organisaation on tärkeää huolehtia, että tiedon avaamiseen osallistuvilla henkilöillä organisaatiossa on riittävä ymmärrys ja osaaminen tiedon avaamiseen sisältyvistä vaiheista, vastuista sekä erityisesti tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvistä riskeistä. Näin voidaan varmistaa, että avaaminen sujuu tietoturvallisesti, käyttäjälähtöisesti, johdonmukaisesti ja myös resurssitehokkaasti. Tiedon avaamisen osaamista voi olla mahdollista hankkia myös ostopalveluna tai ulkoistaa, mutta on tärkeää, että organisaatiolla on myös riittävää osaamista sisäisesti, sillä tiedon jakamisessa on lähtökohtaisesti kyse jatkuvaluonteisesta toimintatavasta, ei kertaluonteisesta tapahtumasta.
Vaiheessa 4 Tietosuojan varmistaminen on kuvattu tietosuojaa ja tietoturvallisuutta koskevia ohjeistuksia, joita hyödyntäen voi pohtia, voiko tietoaineistoa ylipäätään avata.