Tietoaineistot

Vantaan katujen kunnossapidon vastuualueet ja katujen toiminnalliset luokat. Koordinaatisto(t): ETRS-GK25 (EPSG:3879) Rajapintapalvelujen osoitteet: WMS: https://gis.vantaa.fi/geoserver/wms?request=GetCapabilities...

Vantaan kiintopisteet kartalla. Aineistoa voi katsella Vantaan kaupungin karttapalvelussa: Tasot löydät karttapalvelusta etsimällä hakusanalla 'Kiintopisteet', tai klikkaamalla tästä. Rajapintapalvelujen osoitteet:...

Kiinteistökartta sisältää kiinteistöjen, määräalojen, vuokra-alueiden ja käyttöoikeusyksiköiden tunnuksia ja rajoja kartalla. Aineistoa voi katsella Vantaan kaupungin karttapalvelussa: Tason löydät karttapalvelusta...

Vantaan pohjatutkimukset. Pohjatutkimuksella tarkoitetaan rakentamisalueen maapohjan ominaisuuksien selvittämistä. Tutkimusten tulosten perusteella laaditaan pohjarakennussuunnitelma tai perustamistapalausunto....

Vantaan MATTI-järjestelmästä tuotettu kaupunkikartta-esitys. Sitä voi loitontaa ja lähentää koko Vantaan kartasta yhden tontin kartaksi. Kaupunkikartta koostuu useasta eri tarkkuustasosta. Tarkin taso vastaa...

Geotekniikan teettämä rakennettavuuskartta Vantaan alueelta vuodelta 2022. Rakennettavuuskartalla esitetään rakennettavuusluokat, rakentamiseen erittäin huonosti soveltuvat erityisalueet kuten jokiluiskavyöhykkeet ja...

Vantaan kaupungin kevyen liikenteen väylien keskilinjat. Aineisto sisältää jalankulku- ja pyöräteiden lisäksi myös kuntoradat ja ulkoilureitit. Aineistoa voi katsella Vantaan kaupungin karttapalvelussa: Tason löydät...

Maalajikartassa maaperä on kartoitettu noin metrin syvyyteen. Tätä syvemmällä olevista maakerroksista maalajikartta ei anna tietoa. Maalajien kartoitustyö on tehty 1:2 000 tai 1:10 000 mittakaavassa, joten kaikkein...

Vantaan korkeusmalli vuodelta 2008. Korkeusmallikuva esittää maanpinnan korkeuden varjostuksen ja värjäyksen avulla. Väriasteikko ja korkeuslukemat löytyvät kuvan oikeasta yläkulmasta. Aineistoa voi katsella Vantaan...

Uusimaa-kaava 2050 on nimi kaavakokonaisuudelle, joka sisältää Helsingin seudun, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavat. Kokonaisuus kattaa koko Uudenmaan 26 kunnan alueen lukuun ottamatta Östersundomin...

Tulvakartat muodostavat perustan tehokkaalle tulvariskien hallinnalle. Karttapohjainen tieto tulvavaarasta, -haavoittuvuudesta ja -riskistä on välttämätöntä tulvariskien hallintatoimissa. Tulvavaarakartoilla lisätään...

Paikkatietoaineisto sisältää maa- ja metsätalousministeriön 20.12.2018 nimeämät vesistö- ja meritulvien merkittävät tulvariskialueet sekä ELY-keskusten tunnistamat muut tulvariskialueet. Alueiden rajauksissa on...

Suomen EU:n uimavesidirektiivin asettamat kävijämääräkriteerit ylittävät uimarannat vuodesta 2006 alkaen. Uimarannat on luokiteltu aineistossa entisiin, olemassa oleviin ja uusiin (ko. vuonna). Aineisto on saatu...

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta....

Aineisto sisältää Meristrategiadirektiivin mukaiset havaintopaikat raportointikaudelta 2020-2026. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Aineisto koostuu...

Aineistossa Suomen merialueet on luokiteltu neljään eri aluetasoon: - MHtaso1: Suomen merialue talousvyöhykkeen ulkorajaan asti. - MHtaso2: Suomen merialue talousvyöhykkeen ulkorajaan asti on jaettu...

Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen...

Suokasvillisuuden aluejako perustuu suoyhdistymätyyppeihin. Jako on digitoitu teoksesta Suomen kartasto, vihko 141-143, Ruuhijärvi, R.1988: Suokasvillisuus. Merialueen vyöhykerajat on digitoitu R. Ruuhijärven erikseen...

Rajoitusalueita ovat maastoliikennelain nojalla asetetut liikennerajoitukset. Rajoituspäätöksiä ovat antaneet aiemmin vanhat lääninhallitukset (vuoteen 1995 saakka), vapaakunnat (vuosina 1989-1996) ja vuodesta 1995...

Suomi ulottuu pohjois-etelä suunnassa läpi boreaalisen havumetsävyöhykkeen. Se jaetaan neljään alavyöhykkeeseen, joiden rajat määräytyvät lämpöilmastosta aiheutuvien kasvillisuuserojen perusteella. Alavyöhykkeet...