Avoindata.fi-palvelun palveluomistaja Mika Honkanen kirjoitti Väestörekisterikeskuksen blogiin avoimen datan käytöstä digitaalisten palvelujen ja yhteiskunnan kehittämisessä. Tämä teksti on Mikan blogikirjoituksen perusteella kirjoitettu lyhennelmä. Koko teksti on luettavissa Väestörekisterikeskuksen blogissa.
Digitaalisuus laajentaa perinteistä avoimuutta niin, että tietojärjestelmiin ja rekistereihin tallennetun tiedon tulee olla koneluettavaa ja saatavilla avoimessa tiedostoformaatissa. Tietoyhteiskunnan kannalta on tärkeää digitalisoida paperilla olevaa tietoa koneluettavaksi, ja varmistaa, että tietoa organisaation ja valtion tärkeimpänä resurssina johdetaan kokonaisvaltaisesti mahdollisimman järkevällä tavalla.
Jo kerran kerätyn ja tallennetun datan voi antaa uudelleen hyödynnettäväksi hyvin pienin kustannuksin. Esimerkiksi avoimena data julkaistua säätietoa voi uudelleenkäyttää rakennusten lämmityksen optimoinnissa ja liikennejärjestelmien kehityksessä. Tällä tavoin avoimen datan avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja merkittävästi pienentää kasvihuonepäästöjä, joista liikenne ja lämmitys aiheuttavat suuren osan. Lähitulevaisuudessa koko kaupunkisuunnittelu voisi pohjautua dataan siitä, miten ihmiset oikeasti toimivat kaupungissa, eikä arvauksiin siitä kuten tähän asti on ollut tapana. Näin avoin data ohjaa kymmenien miljardien eurojen investointeja aiempaa paremmin.
Avoimen datan kehitys Suomessa ja maailmalla
Suomi on maailman johtavia avoimen datan maita, ja avoimuus on ollut osa suomalaista hallinnon tapaa toimia jo vuosisatoja. Avointa dataa on paljon paitsi julkisessa hallinnossa, myös muilla aloilla, ja sen määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Avoimessa datassa käydään maailmanlaajuista kilpailua, ja sen tilannetta arvioidaan kansainvälisesti vuosittain. Suomi on ollut vertailuissa toistuvasti kärkimaiden joukossa.
Onnistuneita käytännön esimerkkejä tarvitaan, jotta avoimen datan mahdollisuudet ymmärretään laajemmin. Yksi tällainen esimerkki on suomalainen myyntiä ja markkinointia tehostava Vainu.io, joka on hyödyntänyt avointa dataa perustamisestaan saakka. Yritys on lisäksi hyötynyt Suomen avoimen datan edelläkävijyydestä mm. Yhdysvaltojen markkinoilla. Se on kasvanut pelkällä tulorahoituksella lähes 200 ihmistä työllistäväksi ja viidessä eri maassa toimivaksi yritykseksi, ja viime aikoina sen kasvu on vain nopeutunut.
Jatkossa datan avaamisessa tulee tähdätä laajempaan vuorovaikutukseen sen hyödyntäjien kanssa, jotta avattu data päätyy paremmin digitaalisen yhteiskunnan hyötykäyttöön ja uusien palveluiden rakennusaineeksi. Myös EU näkee suurta kasvupotentiaalia avoimessa datassa, ja on pyrkinyt edistämään sitä mm. kesäkuussa 2019 hyväksytyn uuden direktiivin (EU) 2019/1024 Avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä avulla. Syksyllä meidän onkin tarkoitus julkaista direktiivin vaikutuksia tarkemmin käsittelevä teksti avoindata.fi-sivustolla.
Lue blogiteksti kokonaisuudessaan Väestörekisterikeskuksen sivuilta!
Avoimen datan kuulumisia ja tapahtumia voit seurata kätevästi myös palvelun omalla Twitter-tilillä @avoindatafi.