Julkaisun jälkeen

Aineiston julkaisemisen jälkeen on erityisen tärkeää viestiä julkaisusta ja kerätä datasta saatavaa käyttäjäpalautetta. Pelkkä datan avaaminen ei itsessään luo arvoa vaan datan arvo kasvaa käytössä.

Kerro käyttäjille esimerkiksi organisaatiosi sivuilla, että olet julkaissut avointa dataa. Rohkaise käyttäjiä hyödyntämään avaamaasi dataa ja kertomaan käyttösovelluksista, joihin he ovat dataa hyödyntäneet. Voit myös nostaa käyttösovelluksista esille hyviä esimerkkejä sosiaalisessa mediassa ja inspiroida näin muita sovelluskehittäjiä sekä datan hyödyntäjiä. Saat samalla datallesi ja organisaatiollesi julkisuutta.

Palaute ja käyttäjätuki

Palautteen kerääminen ja käyttäjien tukeminen on tärkeää, sillä se parantaa vuorovaikutusta organisaation ja käyttäjien välillä. Käyttäjien pitää voida luottaa siihen, että heidän toiveitaan kuunnellaan ja dataa kehitetään käyttäjälähtöisesti.

Suosittelemme erityisesti avoimia palautekanavia, joissa kaikki käyttäjät voivat nähdä muiden jättämän palautteen, sillä näin kaikki hyötyvät palautteesta. Tällaiset kanavat auttavat luomaan avoimen datan yhteisöä ja edistävät datan hyödyntämistä. Samalla ne tehostavat työtä, sillä samoihin viesteihin ja palautteisiin ei tarvitse vastata useaan kertaan.

Valitse palautekanavat, jotka sopivat sinulle ja datasi hyödyntäjille parhaiten. Ota huomioon myös organisaatiosi resurssit. Pidä huolta siitä, että palautteen käsittelyyn on tarpeeksi henkilöstöä.

Avoindata.fi tarjoaa valmiit palautekanavat ja vakiintuneen käyttäjäyhteisön. Huolehdimme sivuston teknisestä toteutuksesta ja sen käyttäjätuesta, jolloin voit suunnata organisaatiosi resurssit järkevämmin esimerkiksi datan laadun parantamiseen käyttäjäpalautteen avulla.

Sähköposti

Sähköposti on yksinkertainen palaute- ja tukikanava, eikä sen perustaminen vaadi erillistä kehitystyötä tai erityistä teknistä osaamista. Huolehdi, että vastaat palautteeseen riittävän nopeasti ja laadukkaasti. Luo organisaatiosi avoimelle datalle oma sähköpostiosoite. Hyvä sähköpostiosoite on esimerkiksi muotoa avoindata@[organisaatio].fi.

Avoindata.fi-palvelussa voit määritellä jokaiselle avaamallesi tietoaineistolle ylläpitäjän, joka vastaa tietoaineiston sisällöstä ja siitä saatavasta palautteesta. Hyödyntäjät voivat lähettää viestin tietoaineiston metatiedoissa määriteltyyn ylläpitäjän sähköpostiosoitteeseen, jos esimerkiksi kohtaavat ongelmia tietoaineiston käytössä.

Disqus-keskustelufoorumi

Avoindata.fi-palvelu käyttää Disqus-keskustelufoorumia muun muassa tietoaineistojen kommentointiin. Disqusin tarkoitus on olla helppo kanava datan avaajien ja hyödyntäjien väliseen keskusteluun. Kaikki kommentit ovat julkisia, eli kaikki datan hyödyntäjät voivat nähdä toistensa kommentit. Tämä helpottaa sekä datan ylläpitäjän että hyödyntäjän työtä, sillä silloin samoja kysymyksiä ei tarvitse kysyä eikä niihin tarvitse vastata montaa kertaa. Uusista Disqus-viesteistä lähtee sähköpostilla automaattinen ilmoitus tietoaineiston ylläpitäjälle tietoaineiston tiedoissa määriteltyyn sähköpostiosoitteeseen. Disqus suodattaa myös erittäin tehokkaasti roskapostin pois, jolloin aikaa ei kulu sen läpikäymiseen.

Suosittelemme ilmoittamaan käyttäjille dataan tehdyistä muutoksista kommentoimalla muutoksista lyhyesti tietoaineiston Disqus-alueelle.

Datan laadun arviointi

Anna käyttäjälle mahdollisuus arvioida datan laatua. Avoindata.fi tarjoaa käyttäjillä mahdollisuuden arvioida tietoaineistojen laatua asteikolla 1–5. Tällainen datan laadun arvioiminen on täysin anonyymia, mikä alentaa kynnystä antaa palautetta. 

Esimerkit rajapinnan käytöstä

Jos julkaiset dataasi rajapintana, datan hyödyntäjille on hyvä tarjota esimerkki rajapinnan toiminnasta. Toimivan esimerkin avulla sovelluskehittäjä voi olla varma, että haluttu rajapinta toimii juuri kyseisellä hetkellä. Esimerkki auttaa kehittäjää eteenpäin silloinkin, kun dokumentaatio on puutteellista. Esittelemällä rajapintojen toimintaa sovelluskehittäjille saat palautetta niiden toimivuudesta ja apua rajapintojen kehitystyöhön.

Muut tukikanavat

Jos tuen tarve on suurta, saattaa myös puhelintuki olla hyödyllinen. Pidä huoli, että yhteystiedot ovat helposti löydettävissä esimerkiksi organisaatiosi kotisivuilla, jotta hyödyntäjien on helppo ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. Joskus usein kysytyt kysymykset -osion perustaminen saattaa olla tarpeen, mikäli saat toistuvasti kysymyksiä samoja asioita koskien. Avoindata.fi tarjoaa usein kysytyt kysymykset -osion, josta käyttäjät löytävät vastaukset yleisimpiin palvelun käyttöön ja tietoaineistojen hyödyntämiseen liittyviin kysymyksiin.

Aineiston laadun parantaminen

Aineiston laatua on tärkeä parantaa tiiviissä yhteistyössä datan hyödyntäjien kanssa. Datassa havaittuihin virheisiin pitää pyrkiä reagoimaan nopeasti. Datan kattavuutta voi myös parantaa, ja sitä voi tarjota useammassa tiedostomuodossa. Esimerkiksi postiosoitedataan voi lisätä myös koordinaattitiedot.

Virheiden korjaus

Aineistossa oleviin virheisiin reagointi ja niiden nopea korjaus on tärkeää datan laadun varmistamiseksi. Tee tarvittavat toimenpiteet heti, kun saat tiedon aineiston laatua koskevista ongelmista tai puutteista. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa yksittäisten virheellisten tietojen korjaamista.

Esimerkki: Yhteystietoja sisältävä lista

Jos henkilöllä on listassa väärä sukunimi, korjaa tieto suoraan yhteystiedot sisältävään rekisteriin. Jos taas rajapinta ei osaa käsitellä esimerkiksi Linné-sukunimen sisältämää aksentillista e-kirjainta oikein, täytyy muutos tehdä datan jakelujärjestelmään.

Jaa selkeät vastuut virheiden korjauksen suhteen, jotta saat tehtyä tarvittavat toimenpiteet riittävän nopeasti. Tietosisällön muutokset ovat datan tuottajan vastuulla.

Käytön seuranta

Julkaistun datan käytön seurantaan vaikuttaa se, missä muodossa data on julkaistu. Dynaamisessa muodossa, eli usein rajapintana, julkaistun datan käyttöä on kohtuullisen helppo seurata, ja sen käytöstä on mahdollista saada erilaisia tilastoja. Sen sijaan staattisen datan, eli tiedostojen, käytön seuraaminen on haasteellisempaa.

Dynaaminen data

Rajapintojen kautta saatavan avoimen datan käyttöön yleensä kuuluu, että datan hyödyntäjä hakee jatkuvasti uutta tietoa. Toisaalta haettu data vanhenee nopeasti. Esimerkiksi junien aikataulut tai säätiedot ovat tällaista dataa.

Sido rajapinnan käyttö API-avaimeen, jonka avulla voit erotella datan hyödyntäjät. Jaa API-avaimet anonyymisti. Tällöin käyttäjät säilyttävät anonymiteettinsa, etkä heikennä API-avaimen käyttöönotolla avoimuuden perusperiaatteita.

Voit tarvittaessa estää yksittäisen sovelluksen sulkemalla sen käyttämän API-avaimen pääsynvalvonnan kautta. Tee näin, esimerkiksi jos jokin yksittäinen sovellus aiheuttaa kohtuuttoman kuorman datan jakelussa käytettävään järjestelmään.

Rajapintojen käytöstä on mahdollista kerätä analytiikkaa, jota voit hyödyntää datan laadun parantamisessa. Tilastojen koostamisessa voi käyttää apuna erilaisia ohjelmia kuten Google Analyticsia. Analytiikkaa voi kerätä esimerkiksi datan yleisestä käyttövolyymista ja tavoista, rajapintakutsuista sekä käyttäjien sijainnista.

Avoindata.fi:tä voi myös käyttää rajapinnan kautta. Jokainen palveluun rekisteröitynyt käyttäjä saa automaattisesti rajapintakäytön mahdollistavan API-avaimen. Lue lisää avoindata.fi:n käyttämisestä rajapinnan kautta.

Staattinen data

Staattisen datan käyttöä on hankalampaa seurata kuin dynaamisen datan. Staattinen data ladataan yleensä vain kerran, jonka jälkeen sitä voidaan käyttää rajattomasti. Latauskerrat eivät välttämättä kerro mitään datan käytön laajuudesta tai datan julkaisemisen vaikuttavuudesta. Esimerkiksi yksittäinen tiedotusväline saattaa ladata kerran aineiston, jonka pohjalta tehdään useisiin tiedotusvälineisiin leviävä uutinen. Näin yhdelläkin latauskerralla voi olla suuri vaikuttavuus.

Luo avoimen datan ekosysteemi

Datan avaamista tulisi ajatella vuorovaikutteisena prosessina. Avattu data ei luo arvoa, jos kukaan ole kiinnostunut siitä ja hyödynnä sitä. Pyri luomaan luomaan aktiivinen verkosto datasi hyödyntäjistä ja työskentele tiiviissä yhteistyössä hyödyntäjäryhmien kanssa.

Avoimen datan tuottajien ja hyödyntäjien muodostamaa verkostoa kutsutaan avoimen datan ekosysteemiksi. Se käsittää kaikki datan avaamiseen, julkaisuun, ylläpitämiseen sekä hyödyntämiseen osallistuvat toimijat ja järjestelmät. Dataa ei siis avata pelkästään hyödyntäjiä varten vaan hyödyntäjien kanssa yhteistyössä. Datan hyödyntämisestä syntyvä kokonaisuus hyödyttää kaikkia ekosysteemin osapuolia.

Aloita ekosysteemin luominen avoimella vuorovaikutuksella. Usein kekseliäimmät ja hyödyllisimmät datan käyttötavat syntyvät organisaation ulkopuolella. Datan hyödyntäjiä voi aktivoida esimerkiksi työpajoilla, koulutuksilla, luennoilla sekä erilaisilla hackathoneilla. Hackathonien tulokset tuovat datallesi julkisuutta sekä kiinnostavat ja aktivoivat ihmisiä usein myös avoimen datan yhteisön ulkopuolelta.

Esimerkki: Open Finland -hackathon

Suomessa järjestettiin useampana vuonna valtakunnallinen avoimen datan ideointikilpailu, jossa pyrittiin tuottamaan avointa yhteiskuntaa edistäviä innovaatioita ja etsittiin ratkaisuja eri teemoihin liittyviin haasteisiin. Kilpailun tuloksena syntyi useita avoimen datan käyttösovelluksia muun muassa avoindata.fi:nkin sovellusgalleriasta löytyvät Miils ja The Flow Towards Europe.

Lue, miten hackathon järjestetään Open Daas -hankkeen käsikirjasta.