Tietoaineistot
Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon. Tällä tietolajilla ilmoitetaan aidalla varustettu tieosuus. Aidoista inventoidaan tyyppi ja materiaali.
Aineisto sisältää Suomen valtakunnanrajan merellä, Suomen talousvyöhykkeen ulkorajan, Suomen aluemeren ulkorajan, Suomen sisäisten aluevesien ulkorajan ja talousvyöhykkeen sekä aluemeren alueet. Aineisto pohjautuu...
Tasoristeyksellä tarkoitetaan tien ja radan samassa tasossa olevaa risteystä. Tieliikenne edellyttää tasoristeykseen kansirakenteen, jotta liikennöinti olisi mahdollista. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat...
Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon. Tälle tietolajille inventoidaan levähdysalueilla olevien jäteastioiden lukumäärät. Jäteastioiden tieosoitteen on oltava sama kuin ao. levähdysalueen. Jäteastiat...
Määritelmä: Julkisen liikenteen käytössä oleva pysäkki. Joukkoliikenteen pysäkeillä on sijaintitiedon lisäksi kattavasti ominaisuustietoja, mm. nimi-, tyyppi- ja varustetietoja. Kattavuus: Joukkoliikenteen pysäkki voi...
Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon. Tälle tietolajille varastoidaan tietolajin 327 kontrollimittaukset.
Kuntapohjaisia tilastointialueita ovat kunnat, seutukunnat, maakunnat, suuralueet, aluehallintovirastot (AVI), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY), hyvinvointialueet, vaalipiirit ja työssäkäyntialueet....
Loistot ovat valaistuja, joko kelluvia tai kiinteitä turvalaitteita. Sisältää Väyläviraston vesiväylärekisteriin merkityt loistot.
Sisältää pistemäisen aineiston luotsinkohtauspaikoista. Luotsinkohtauspaikka on luotsattavaksi väyläksi määrätyn väylän avomeren puoleisessa päässä tai väylällä oleva karttaan merkitty alue, jossa luotsi nousee...
Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon. Tämä tietolaji perustuu kahden peräkkäisen tienkohdan suhteellisen korkeuseron selvittämiseen barometria (ilmanpaine) käyttäen. Menetelmällä pyritään saamaan...
Merenkulun turvalaite on kulkuväylän merkitsemistä tai muuten vesiliikenteen ohjaamista ja turvaamista varten vesialueelle tai rannalle sijoitettu rakenne ja laite. Navigointiin ja väylän merkitsemiseen käytettävien...
Merikartan reittijakojärjestelmät: Suluissa karttatason tekninen nimi DW-reitti (DeepWaterRoutePart_A) Liikennejakovyöhyke (viiva) (TrafficSeaparationLine_L) Varoalue (PrecautionaryArea_A) Reittijakojärjestelmän...
Ylläpidettäviä merkkejä ovat: nopeusmerkki, nopeusmerkin etumerkki, paikantamismerkki ja junakulkutien päätekohta -tunnus. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on...
Ylläpidettäviä merkkejä ovat: nopeusmerkki, nopeusmerkin etumerkki, paikantamismerkki ja junakulkutien päätekohta -tunnus. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on...
Metsäntutkimuslaitos (Metla) kehitti niin sanotun valtakunnan metsien monilähteisen inventoinnin (MVMI) ja otti sen käyttöön vuonna 1990. Maastotietojen, satelliittikuvien ja muun numeerisen paikkatiedon avulla...
Metsäntutkimuslaitos (Metla) kehitti niin sanotun valtakunnan metsien monilähteisen inventoinnin (MVMI) ja otti sen käyttöön vuonna 1990. Maastotietojen, satelliittikuvien ja muun numeerisen paikkatiedon avulla...
Metsäntutkimuslaitos (Metla) kehitti niin sanotun valtakunnan metsien monilähteisen inventoinnin (MVMI) ja otti sen käyttöön vuonna 1990. Maastotietojen, satelliittikuvien ja muun numeerisen paikkatiedon avulla...
Metsäntutkimuslaitos (Metla) kehitti niin sanotun valtakunnan metsien monilähteisen inventoinnin (MVMI) ja otti sen käyttöön vuonna 1990. Maastotietojen, satelliittikuvien ja muun numeerisen paikkatiedon avulla...
Metsäntutkimuslaitos (Metla) kehitti niin sanotun valtakunnan metsien monilähteisen inventoinnin (MVMI) ja otti sen käyttöön vuonna 1990. Maastotietojen, satelliittikuvien ja muun numeerisen paikkatiedon avulla...
Metsäntutkimuslaitos (Metla) kehitti niin sanotun valtakunnan metsien monilähteisen inventoinnin (MVMI) ja otti sen käyttöön vuonna 1990. Maastotietojen, satelliittikuvien ja muun numeerisen paikkatiedon avulla...