Laidunluokitus kuvaa erilaisten talvilaidunten sijaintia paliskunnissa ja poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen kasvillisuutta ja maanpeitettä kuvataan kaksitasoisella luokittelulla. Yleistetyssä laidunluokituksessa on yhdeksän luokkaa ja tarkassa laidunluokituksessa on 19 luokkaa. Luokituksista löytyy tarkemmat kuvaukset liitedokumentista.
Paliskuntien laidunkartoitukset antavat tietoa paliskuntien laiduntyypeistä ja niiden sijoittumisesta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää paliskunnissa mm. porolaidunten käytön suunnittelussa. Paliskuntien laidunvaroista ja niiden tilan muutoksista tarvitaan tietoa vähintään kymmenen vuoden välein, koska maa- ja metsätalousministeriön on tarkistettava ja asetettava kuhunkin paliskuntaan suurin sallittu eloporomäärä seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi (Poronhoitolaki 21§). Laiduninventoinnin tuloksia hyödynnetään myös ELY-keskuksessa, AVI:ssa, Syke:n ympäristön tilan muutosten seurantatyössä (Syke 2008 ja 2018). Porolaitumista tarvitaan myös tietoa maankäytön suunnittelu- ja ohjaustyössä poronhoitoalueella (mm. ELY-keskus, maakuntien liitot ja kunnat). Laiduninventoinnin aineistoja hyödynnetään monipuolisesti myös poronhoitoon liittyvässä tutkimuksessa. Aineistoja voidaan hyödyntää laajemmin poronhoidossa sekä maankäytön ja metsätalouden suunnittelussa Liiteri-tietopalvelun kautta.
Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Poronhoidon_laidunluokitus.pdf
Lähde: Luke (osittain Syke, TUKES, MML 1997 – 2016).
Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).
Laidunluokitusten luotettavuuden testaus: Puolittain ohjaamattomalla satelliittikuvien tulkintamenetelmällä muodostettuja laidun- ja maastoluokkia verrattiin valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11, 2009-2013; Korhonen ym. 2017) koealojen keskipistekuvioiden maastohavaintoihin perustuviin kuviotietoihin. Tulkinnassa käytetyistä 37 satelliittikuvasta 17 ajoittuu VMI11:n mittausvuosille, 9 aikaisemmille ja 11 myöhemmille vuosille. Vertailussa käytettiin VMI-koealojen maaluokkia, kasvupaikan päätyyppiä (kangas, korpi, räme tai avosuo), kasvupaikkatyyppiä (esim. Hotanen ym. 2008) sekä vallitsevan puustojakson kehitysluokkaa ja pääpuulajia. Kasvupaikkatiedot kirjataan VMI:ssa metsä-, kitu- ja joutomaan maaluokissa, pääpuulaji metsä- ja kitumaalla ja kehitysluokka vain metsämaalla. Kunkin VMI-koealan keskipistekuvion kuviotietoja verrattiin aluksi sen satelliittikuvapikselin laidun- ja maastoluokkaan, jonka alueelle keskipiste osuu. Tämän tarkastelun perusteella muodostettiin VMI-luokista ositteet, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat porolaiduninventoinnin laidun- ja maastoluokkia. Näiden ositteiden osuuksia poronhoitoalueen maapinta-alasta arvioitiin samalla tavalla kuin normaalissa VMI-laskennassa (Korhonen ym. 2017, kappale 2.5) ja verrattiin laidunkartoituksen vastaaviin osuuksiin.