Infrastruktuurin peitto- ja häiriöalueilla kuvataan eri maankäyttömuotojen ja infrastruktuurityyppien peittämiä ja niiden ympärillä tai läheisyydessä olevia alueita, joita porot joko välttävät tai käyttävät vähemmän kuin etäämmällä sijoittuvia laidunalueita. Toisaalta näiden alueiden sisällä porojen laidunnus ja poronhoito vaikeutuvat myös muulla tavalla (mm. porojen aiheuttamat vahingot, konfliktit ja ongelmat lisääntyvät). Joidenkin maankäyttö- ja infrastruktuurityyppien (moottorikelkkareitit, hiihtoladut ja kullanhuuhdonta-alueet) häiriövaikutukset riippuvat vuodenajasta ja siitä, kuinka kaukana ne sijaitsevat taajamista, mikä vaikuttaa mm. reittien käyttöaikaan ja käytön vilkkauteen. Näille infrastruktuurityypeille arvioitiin siksi erikseen häiriöalueiden laajuus kolmena vuodenaikana (kesäaika sekä alku- ja kevättalvi). Moottorikelkkareittien ja hiihtolatujen osalta niiden käyttöön ja siten myös häiriöalueiden laajuuteen vaikutti talvella myös niiden sijainti taa-jamiin ja matkailukeskuksiin nähden.
Maakäytön ja infrastruktuurin peitto- ja häiriöalueet arvioitiin ArcMap-ohjelmistolla käyttämällä apuna Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. Moottorikelkkaurien ja –reittien sekä hiihtolatujen alueiden kartoittamisessa käytettiin kuitenkin apuna Metsähallituksen tietokantaa. Eri maankäyttömuotojen ja infrastruktuurin peittämän ja sen ympärillä tai sivulla olevien poronhoitoon vaikuttavien häiriöalueiden laajuudet arvioitiin erikseen kullekin maankäyttömuodolle tai infrastruktuurityypille.
Tehdyn kartoituksen perusteella kustakin paliskunnasta laskettiin eri maankäyttö- ja infrastruktuurityyppien peitto- ja häiriöalueiden pinta-alat ja prosenttiosuudet paliskuntien maa-alasta. Nämä pinta-alat eivät ole yksittäisten maankäyttö- ja infrastruktuurityyppien peitto- ja häiriöalueiden summia, sillä peittoalueet menevät myös päällekkäin.
Käyttötarkoitus
Maankäytön ja infrastruktuurin peitto- ja häiriöalueiden kartoitus mahdollistaa paliskuntien välisen vertailun eri maakäyttömuotojen ja infrastruktuurin vaikutuksista laidunten ja laidunalueiden käytettävyyteen, yhtenäisyyteen ja pirstoutumiseen. Samalla ne kuvaavat sitä, millaisia todennäköisiä häiriövaikutuksia maankäyttö ja infrastruktuuri eri alueilla aiheuttavat paliskuntien laidunten käytölle ja poronhoidolle. Poronhoidon kannalta arvokkaimpia ja tärkeimpiä laidunalueita ovat sellaiset, joissa ei ole maankäytön ja infrastruktuurin aiheuttamia häiriötekijöitä tai niitä on vähän. Mm. maankäytön suunnittelussa tällaiset alueet tulisi poronhoidon kannalta pyrkiä säilyttämään mahdollisimman hyvin uusilta maankäyttöhankkeilta.
Lähde: LUKE (osittain Syke, TUKES, MML 1997 – 2016)
Lisätietoa: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Maankäytön peitto_ja_häiriöalueet.pdf
”Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0)
Viitteet
Anttonen, M., Kumpula, J., & Colpaert, A. 2011. Range selection by semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus) in relation to infrastructure and human activity in the boreal forest environment, northern Finland. Arctic, 1-14.
Kumpula, J., Colpaert, A. & Anttonen, M. 2007. Does forest harvesting and linear infrastructure change the usability value of pastureland for semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus)? Annales Zoologici Fennici 44: 161-178.
Skarin, A. & Åhman, B. 2014. Do human activity and infrastructure disturb domesticated reindeer? The need for the reindeer’s perspective. Polar Biology 37(7): 1041–1054.
Skarin, A., Nellemann, C., Rönnegård, L., Sandström, P. & Lundqvist, H. 2015: Wind farm construction impacts reindeer migration and movement corridors. Landcape Ecology 30(8): 1527–1540.
Vistnes, I- 2008. Impacts of human development and activity on reindeer and caribou habitat use. Doctoral philosophiae thesis 2008:1. Department of Ecology and Natural Resource Management, Norwegian University of Life Sciences. Alta/Ås 2008. Synopsis + 10 research articles, (ISBN 978-82-575-0812-8).
Infrastruktuurin häiriöalueiden laajuutta arvioitaessa hyödynnettiin porojen GPS-seurannoista ja muista laidunten käytön tutkimuksista saatuja tietoja eri infrastruktuuri- ja maankäyttömuotojen vaikutuksista porojen laidunten käyttöön (mm. Kumpula ym. 2007; Vistnes 2008; Anttonen ym. 2011; Skarin & Åhman 2014, Skarin ym. 2015). On kuitenkin huomioitava, että porojen hoito- ja ruokintatapa, laidunten laatu ja määrä, paliskunnan erämaisuus ja sen alueelle sijoittuvan ihmistoiminnan ja infrastruktuurin laajuus sekä porojen tottuminen ihmisiin ja ihmistoimintaan ym. tekijät vaikuttavat siihen, miten porot reagoivat eri häiriötekijöihin sekä miten eri häiriötekijät vaikuttavat poronhoitoon ja laidunten käyttöön. Häiriöalueiden kartoitus on inventoinnissa tehty kaikissa paliskunnissa samalla tavalla, mikä antaa kuitenkin hyvän, paliskuntien välisen vertailupohjan maankäytön, ihmistoiminnan ja infrastruktuurin laajuudesta ja sen todennäköisistä vaikutuksista poronhoitoon ja laitumiin.