8. Tiedon hyödyntäjien tukeminen

Tämän vaiheen voi toteuttaa esimerkiksi näin

Organisaation tiedon jakamista edistävä henkilö yhdessä viestinnän kanssa:

  • Tukee datan käyttöä tarjoamalla käyttäjille helppoja palautekanavia.
  • Kerää palautetta datan hyödyntäjiltä.
  • Järjestää datan käytön edistämiseksi erilaisia tapahtumia, kuten hackathoneja, joissa hyödynnetään organisaation julkaisemaa dataa.

Käytön tukeminen

Tässä vaiheessa kuvataan, minkälaista käyttäjätukea organisaatio voisi tarjota tiedon käyttäjille ja miten käyttäjätyytyväisyyttä voisi mitata.

Käyttäjätukeen ja käyttäjätyytyväisyyden mittaamiseen ei ole olemassa virallisia suosituksia.

Usein pelkkä tiedon avaaminen ei johda tiedon hyödyntämiseen. Jotta avattua dataa alettaisiin hyödyntää, täytyy

  • Tiedon olemassaolosta viestiä aktiivisesti.
  • Hyödyntäjiä tukea eri tavoin
  • Hyödyntäjiltä kerätä palautta.

Datan hyödyntäjien tukeminen ja palautteen kerääminen parantaa vuorovaikutusta organisaation ja käyttäjien välillä ja todennäköisesti lisää tiedon käyttöä. Palaute voi auttaa esimerkiksi datan laadun ja käytettävyyden parantamisessa. Ulkopuolisen palautteen laatu ja määrä voivat vaihdella, mutta joukossa voi olla erittäin hyviä oivalluksia mukana. 

Tietoa jo avanneissa organisaatioissa on yleensä koitettu varautua vastaamaan tiedon käyttäjien palautteeseen tai kysymyksiin. Käyttäjien pitää voida luottaa siihen, että heidän toiveitaan kuunnellaan ja dataa kehitetään käyttäjälähtöisesti.

Käyttäjätuessa voi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää avoimia palautekanavia, joissa kaikki käyttäjät voivat nähdä muiden jättämän palautteen, sillä näin kaikki hyötyvät palautteesta. Tällaiset kanavat auttavat luomaan avoimen datan yhteisöä ja edistävät datan hyödyntämistä. Samalla ne tehostavat työtä, sillä samoihin viesteihin ja palautteisiin ei tarvitse vastata useaan kertaan. Organisaation kannattaa valita sellaiset palautekanavat, jotka sopivat organisaatiolle ja aineistojen hyödyntäjille parhaiten huomioon ottaen organisaation resurssit.

Yleinen tuntuma on, että avoimista tietoaineistoista annetaan varsin vähän palautetta. Yksi eniten käyttäjäpalautetta ja kysymyksiä aiheuttanut tietoaineisto on ollut Helsingin kaupungin ostolaskudata. 

Tapoja tarjota käyttäjätukea 

Savutesti-haastattelu

Ohjelmistotestauksessa käytetään niin sanottua savutestiä suurpiirteisesti sen kokeilemiseen, toimiiko ohjelma mitenkään. Samalla tavalla datan voi antaa katselmoitavaksi kehittäjälle, joka nopeasti osaa sanoa, jos julkaisussa on jotain perustavanlaatuisesti vinossa. Näin saadaan helpot virheet julkaisuprosessista nopeasti korjattua. Usein uusi data-avaus kannattaa savutestata datan hyödyntäjillä ja pyytää heitä kokeilunomaisesti käyttämään dataa.

Sähköposti 

Sähköposti on yksinkertainen palaute- ja tukikanava eikä sen perustaminen vaadi erillistä kehitystyötä tai erityistä teknistä osaamista. On tärkeää huolehtia, että palautteeseen vastataan riittävän nopeasti ja laadukkaasti. Organisaation avoimelle datalle voi olla hyvä luoda oma sähköpostiosoite, esimerkiksi muotoa avoindata@[organisaatio].fi.

Avoindata.fi-palvelussa voit määritellä jokaiselle avatulle tietoaineistolle ylläpitäjän, joka vastaa tietoaineiston sisällöstä ja siitä saatavasta palautteesta. Hyödyntäjät voivat lähettää viestin tietoaineiston metatiedoissa määriteltyyn ylläpitäjän sähköpostiosoitteeseen, jos esimerkiksi kohtaavat ongelmia tietoaineiston käytössä.

Keskustelufoorumit

Useat dataportaalit tarjoavat keskustelupalstan muun muassa tietoaineistojen kommentointiin. Keskustelufoorumeiden tarkoitus on olla helppo kanava datan avaajien ja hyödyntäjien väliseen keskusteluun. Kaikki kommentit ovat julkisia, eli kaikki datan hyödyntäjät voivat nähdä toistensa kommentit. Tämä helpottaa sekä datan ylläpitäjän että hyödyntäjän työtä, sillä silloin samoja kysymyksiä ei tarvitse kysyä eikä niihin tarvitse vastata montaa kertaa. Datan ylläpitäjä voi myös kertoa dataan tehdyistä muutoksista keskustelupalstalla.

Avoimen lähdekoodin esimerkit datan hyödyntämisestä

Yksi tehokkaimmista tavoista tukea tiedon käyttöä on tarjota avoimena  lähdekoodina toteutettu esimerkki datan hyödyntämisestä. Ohjelmointirajapinnan hyödyntäjä säästää usein aikaa, kun rajapinnan käytöstä on julkaistu avoimen lähdekoodin esimerkki.

Esimerkit rajapinnan käytöstä

Jos julkaiset dataasi rajapintana, on datan hyödyntäjille hyvä tarjota esimerkki ohjelmointirajapinnan toiminnasta. Esimerkki auttaa kehittäjää eteenpäin silloinkin, kun dokumentaatio on puutteellista. Esittelemällä rajapintojen toimintaa sovelluskehittäjille saat palautetta niiden toimivuudesta ja apua rajapintojen kehitystyöhön.

Käyttäjätyytyväisyyden mittaaminen

Organisaation on hyvä mitata aika ajoin käyttäjien tyytyväisyyttä organisaation jakamiin tietoaineistoihin, minkä myötä organisaatio voi pohtia mahdollisia kehittämistoimia. Samalla organisaatio voi saada tietoa siitä, miten heidän jakamaansa tietoa on hyödynnetty. 

Käyttäjätyytyväisyyttä voi selvittää esimerkiksi julkaisemalla sosiaalisessa mediassa kyselyn, jossa tiedustellaan potentiaalisilta tiedon käyttäjiltä, mitä tietoa he ovat hyödyntäneet, mihin tarkoitukseen, kuinka usein sekä onko hyödyntäminen sujunut ongelmitta. Mikäli organisaatio tuntee tietoaineistojensa hyödyntäjiä, voi tyytyväisyyttä selvittää myös haastatteluin.

Helsinki Region Infosharen käyttäjätyytyväisyyskyselyt

Helsinki Region Infoshare on toteuttanut käyttäjätyytyväisyyskyselyjä, joilla on tiedusteltu muun muassa mihin HRI-palvelussa tarjolla olevaa avointa dataa on käytetty ja missä formaatissa dataa mieluiten hyödynnettäisiin. HRI-palvelu on saanut kyselyn avulla arvokasta palautetta, joka huomioidaan jatkotoimissa. Tutustu HRI:n vuoden 2021 käyttäjätyytyväisyyskyselyn tuloksiin.

Muut tukikanavat

Jos tuen tarve on suurta, saattaa myös puhelintuki olla hyödyllinen. Yhteystietojen tulee olla helposti löydettävissä esimerkiksi organisaation kotisivuilla, jotta hyödyntäjien on helppo ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. Joskus usein kysytyt kysymykset -osion perustaminen saattaa olla tarpeen, mikäli samoja asioita kysytään toistuvasti. 

Kehittäjäyhteistyö

Tässä vaiheessa kuvataan, miten organisaatio voi edistää yhteistyötä tiedon käyttäjien ja kehittäjäyhteisön kanssa.

Datan hyödyntäjien kanssa tehtävään yhteistyöhön ei ole olemassa virallisia suosituksia.

Kehittäjäyhteistyön tavoitteena on helpottaa tiedon uudelleenkäyttöä. Kehittäjäyhteisössä erilaiset toimijat tukevat toisiaan.

Tiedon hyödyntäjien tarpeet ja osaaminen vaihtelevat. Esimerkiksi osa hyödyntäjistä tai kehittäjistä voi kaivata yhteistyötä tiedon avaajatahojen kanssa, kun taas osa haluaa hyödyntää tietoa omatoimisesti. Yhteistyötä voi edistää esimerkiksi järjestämällä tiedon hyödyntäjille tilaisuuksia tai nimeämällä organisaatioon yhteisövastaava, joka käy vuoropuhelua ja tekee yhteistyötä käyttäjäyhteisön kanssa. Vaiheessa 2 Yhteistyötä edistäviä verkostoja on kuvattu avoimen tiedon ekosysteemejä ja verkostoja, joita on paljon.

Organisaation on hyvä toimia tiiviissä yhteistyössä kehittäjien kanssa ja heidän kanavissaan. Kehittäjät ja datatieteiden osaajat (engl. data science) ovat Suomessa ja maailmalla hyvin kysyttyjä ja työllistettyjä. Avoimista tietoaineistoista ja niihin liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista viestitään usein monikanavaisesti ja joissain tapauksissa viesti on levinnyt tehokkaasti vapaamuotoisissa verkostoissa ja kohtaamisissa.

Esimerkkejä käyttäjäyhteistyöstä

Kiinnostusta avattuun dataan voidaan herättää esimerkiksi erilaisilla hackathoneilla. Hackathonien lisäksi olisi hyvä järjestää myös pidempikestoista datan hyödyntämistä tukevaa toimintaa. 

Ultrahack- ja Junction-hackathonit

Ultrahack ja Junction järjestettiin samana vuonna 2016 ensimmäisen kerran. Sekä Ultrahackin että Junctionin tapahtumia on järjestetty myös Suomessa. Avoimen datan haasteita on ollut mukana molemmissa hackathoneissa useana eri vuotena. Ultrahackin erilaisten palkintojen kokonaissumma oli miljoona euroa. Junctioniin on osallistunut 107 maasta yli 20 000 ihmistä. 

Lisää Ultrahackista (englanniksi).

Lisää Junctionista (englanniksi).

Industryhack

Industryhack oli suunnattu jo olemassa oleville yrityksille, jotka hackathonin avulla saavat mahdollisuuden näyttää osaamistaan esimerkiksi suurille yrityksille. Industryhackin tapahtumia oli kymmeniä vuosien 2017-2021 aikana. Joukossa oli myös avoimeen dataan liittyviä haasteita. Spinverse osti Industryhackin vuonna 2021 (englanniksi).

Hack4OpenGLAM

Hack4OpenGLAM on avoin kulttuurihackathon, yhteisluomistapahtuma, jossa edistetään kulttuuriperinnön avointa saatavuutta. GLAM on lyhenne englanninkielisistä sanoista Galleries, Libraries, Archives ja Museums, eli galleriat, kirjastot, arkistot, museot. Tapahtuma tuo yhteen sisältöyhteisöjä, GLAM-ammattilaisia, avoimen kulttuuriperinnön puolestapuhujia, digitaalisen median luovia tekijöitä sekä työkalujen ja alustojen kehittäjiä oppimaan, työskentelemään ja luomaan toistensa kanssa. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2020 osana Creative Commons Global Summitia. AvoinGLAM, joka toimii yhteistyössä Open Knowledge Finlandin, Creative Commons Suomen ja Wikimedia Suomen kanssa, järjesti tapahtuman myös vuonna 2021. Paikallisesta luovuusorientoituneesta tapahtumasta tuli maailmanlaajuinen menestys.

Lisätietoja Hack4OpenGLAM-tapahtumasta

Helsinki Region Infosharen kehittäjäyhteistyö

Avointa dataa hyödyntävät monet tahot, eikä kaikkia tahoja välttämättä pystytä tavoittamaan vuoropuheluun ja yhteistyöhön. Osa käyttäjistä osallistuu kuitenkin aktiivisesti esimerkiksi antamalla palautetta datasta sekä osallistumalla avoimeen dataan liittyviin tapahtumiin. Käyttäjät voivat seurata avoimeen dataan liittyvää viestintää muun muassa uutiskirjeen tai sosiaalisen median kanavien kautta. 

Avoimeen dataan liittyviä tapahtumia voi järjestää perinteisinä läsnäolotapahtumina tai virtuaalisesti eri alustoilla. Virtuaalitapahtumien etuna voivat olla laajemmat osallistumismahdollisuudet ja kevyemmät järjestelyt, läsnäolotapahtumissa puolestaan keskustelu voi olla luontevampaa. 

HRI järjestää esimerkiksi HRI Loves Developers -kehittäjätapaamisia, joissa on esillä johonkin teemaan liittyviä datoja (joko jo avattuja tai sellaisia, joiden avaaminen on suunnitteilla). Lisätietoja HRI:n kehittäjäyhteistyöstä.  

HRI tarjoaa myös yleisluontoisia ohjeita datan hyödyntäjille sekä ohjeita paikkatiedon hyödyntämiseen.  

Tiedon hyödyntäjän verkkokoulutukset

P2PU Datan avaajan kurssi selvittää avoimeen dataan liittyvät taustat, yhteiskunnalliset muutokset sekä käytännön toimenpiteet datan omistajan näkökulmasta: miten käytännössä data avataan ja julkaistaan, jotta se hyödyttää mahdollisimman monia.

P2PU Datan hyödyntäjän kurssi käsittelee aihetta datan jatkohyödyntäjän näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan koko prosessiin avoimen datan hausta sen luotettavuuden arviointiin ja siivoamiseen, johtopäätösten ja tulosten julkaisemiseen. Kurssin läpikäynyt osaa hyödyntää avointa dataa ilmiöiden kuvailussa tai sovelluskehityksessä.

Datademo-rahoituskokeilu kehittäjille

Vuonna 2014 pääkaupunkiseudun kaupunkien Helsinki Region Infoshare -palvelu toteutti yhteistyössä Open Knowledge Finland ry:n ja Sitran kanssa Datademo-nimisen rahoitusmallin. Datademo-kokeilusta kirjoitettuun raporttiin (Google docs) on kuvattu prosessia sekä sen tuotoksia. Kokeilun tarkoituksena oli innostaa kehittäjiä luomaan uudenlaisia ratkaisumalleja, jotka edistävät tavalla tai toisella demokratiaa avointa dataa hyödyntäen. Datademossa oli jaossa yhteensä 48 000 euroa parhaiden ideoiden toteuttamiseksi. Vuoden aikana rahoitusta jaettiin läpinäkyvän prosessin kautta yhteensä 24 erilaiselle ehdotukselle.